Tutkimuksessa selvitettiin ammattikorkeakoulussa opiskelevien sairaanhoitajiksi valmistuvien opiskelijoiden hoitotyön oppimista esseevastausten perusteella. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana oli suhteellisen väljä konstruktiivistisiin teorioihin perustuva näkemys oppimisesta ja sen mukaan järjestetyn opetuksen yhteensovittamisesta. Tutkimuksen pääkysymykset ovat: Mitä hoitotyön tietoa opiskelijoiden esseevastaukset sisältävät? Miten he käsittelevät hoitotyön tietoa esseevastauksissaan? Miten he rakentavat esseevastauksensa kokonaisuudeksi? Minkälaista on terveysalan opiskelijoiden esseevastauksissa ilmenevä hoitotyön oppiminen koulutuksen eri vaiheissa yksilötasolla tarkasteltuna?
Tutkimuksen mukaan esseetehtävät ohjasivat opiskelijaa syväprosessoimaan tietoainesta. Esseetehtäviin tuotettiin opintojen loppuvaiheessa alku- ja keskivaihetta laadukkaampia vastauksia. Hoitotyön oppiminen näkyi esseevastauksissatiedonmuodostuksen laadullisena muutoksena. Se ilmeni arkitiedon vähenemisenä ja teoreettisen tiedon lisääntymisenä myös pohdintojen ja perustelujen tukena sekä tulkinnallisen reflektion lisääntymisenä.
Tutkimuksen tuloksen perusteella on mahdollista päätellä, että hoitotyön oppiminen on hidas muutosta ja muokkausta vaativa sisäistämisen prosessi, jossa sekä vastaamisen kriteereiden hallinnalla että hoitotyön tiedon hallinnalla on heijastusvaikutuksia tiedonmuodostuksen laatuun ja tiedonmuodostuksen laadulla puolestaan hoitotyön oppimiseen. Voidaan olettaa, että teoreettisen tiedon hyvä hallinta on edellytyksenä opiskelijan omakohtaisten hoitotyön näkökulmien ja ratkaisssujen esittämiseen ja että teoreettisen tiedon hyvä hallinta mahdollistaa hoitotyön tiedon monipuolisen käyttämisen uusissa oppimis- ja ongelmatilanteissa.
