Today Sign Languages are considered full-fledged languages, and there fore suitable and indeed desirable as thelanguages of instruction in deaf schools. The educational situation for Finland-Swedish deaf children is difficult as the only deaf school for Finland-Swedish children was closed in 1993. Finland-Swedish parents are thus forced to choose between a deaf school in Sweden, a Finnish deaf school or mainstreaming in school for normally hearing children for their deaf or hearing-impaired child. In this study educational choices for children belonging to a minority within a minority are examined. Focus is on Finland-Swedish families with deaf children. The study is grounded in a hermeneutical phenomenological approach, with the concept of life-world as a basis. The empirical data for the study was obtained through the use of a questionnaire and in-depth interviews with Finland-Swedish parents of deaf or hearing-impaired children. The results of this study show that the education of Finland-Swedish deaf or hard-of-hearing children raises complicated issues concerning language, culture and identity. Regardless of their communication method, all parents who took part in this study reported many problems that related to their child’s education. Among the influential factors when choosing the type of schooling for their signing child parents spoke of the need for instruction in Sign Language and the hope of maintaining the Swedish language and the Finland-Swedish culture. The main factors influencing the choice for families who were using oral communication included a wish for interaction between the hearing-impaired child and the hearing community, and the possibility of attending a school near their home. Furthermore, the beliefthat signing children are at risk of becoming socially isolated and have limited educational opportunities influenced the parents’ choice of spoken language and mainstreaming for their deaf or hearing-impaired child. Common to all parents of deaf or hearing-impaired children is the fact that both categories of parents want objective and up-to-date information about deafness and hearing-impairments, as well as emotional support and guidance. However, this is not always the case. In particular, parents of deaf or severely hearing-impaired children are dissatisfied with some of the procedures involved in early habilitation.

Kuurojen lasten koulutus on monimutkainen ongelma, joka on kautta aikojen ollut kiistanalainen. Pääkysymys on ollut, tulisiko käyttää suullista vai manuaalista kommunikointia. Nykyään viittomakieliä pidetään täysimittaisina kielinä ja siten sopivina ja itse asiassa tavoittelemisen arvoisina opetuskielinä kuurojen kouluissa. Londenin tutkimuksessa tarkastellaan vähemmistön vähemmistöön kuuluville lapsille tarjoutuvia koulutuksellisia valintoja. Tutkimuskohteena on suomenruotsalaisia perheitä, joissa on kuuroja lapsia. Tehdessään kommunikointiin ja koulutukseen liittyviä päätöksiä kuurojen lasten kuulevat vanhemmat joutuvat pohtimaan käsityksiään ja ymmärrystään paitsi kuuroudesta myös kielestä, identiteetistä ja kulttuurista. Vanhempien on päätettävä mitä kommunikointimenetelmää he käyttävät oman lapsensa kanssa, sillä heidän luontainen halunsa kommunikoida omalla äidinkielellään ei ole kuurolle lapselle sopiva. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomenruotsalaisten kuurojen tai huonokuuloisten koulutus nostaa esiin monimutkaisia kysymyksiä, jotka koskevat kieltä, kulttuuria ja identiteettiä. Valitusta kommunikointimenetelmästä riippumatta kaikki tähän tutkimukseen osallistuvat vanhemmat kertoivat monista lastensa koulutukseen liittyvistä ongelmista. Yhteistä kaikille kuurojen tai kuulovammaisten lasten vanhemmille on se, että molempien edellä mainittujen kategorioiden vanhemmat haluavat objektiivista ja ajan tasalla olevaa tietoa kuuroudesta ja kuulovammaisuudesta samoin kuin emotionaalista tukea ja opastusta. Valitettavasti tämä toivomus ei kuitenkaan aina toteudu. Aivan erityisesti kuurojen tai vaikeasti kuulovammaisten lasten vanhemmat ovat tyytymättömiä eräisiin varhaiskuntoutukseen liittyviin menettelytapoihin.