Kuinka Stalin ajoi Suomen Saksan syliin ja osaksi operaatio Barbarossaa?
Vain muutama viikko talvisodan päättymisen jälkeen Saksa hyökkäsi Norjaan ja Tanskaan 9.4.1940 ja valtasi molemmat maat. Suomessa jatkui hiostava välirauhan aika. Sen aikana lukemattomat Neuvostoliiton vihamieliset vaikutusyritykset esittivät Suomen kuuluvan Baltian maiden tapaan Neuvostoliiton etupiiriin – Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan johdosta.
Baltian maat liitettiinkin Neuvostoliittoon kesällä 1940 ja itärajan takana Suomelle haaveiltiin tehtäväksi samoin. Loppuvuonna 1940 Molotov karhusi sopimusta Hitleriltä ja pyysi lupaa hoidella Suomi lopullisesti. Onneksemme Hitler muutti mielipidettään Suomesta, mikä lopulta mahdollisti Suomen oman tahdon toteutumisen. Toki Suomi tuli samalla sitoneensa kätensä Saksaan ja operaatio Barbarossaan. Suomen kannalta tämä oli kuitenkin parempi kuin yksinään Stalinin armoille jääminen ja talvisodan jatkoversio 2.0.
Suomi on joutunut kautta aikojen taistelemaan pienenä kansana olemassaolostaan. Tähän taisteluun kuuluvat luonnollisena osana myös erilaiset liittolaissuhteet. Historian vaakakupissa kukin liittolaissuhde arvioidaan ominaisuuksiensa perusteella. On tärkeää muistaa, että päätöksiä ei tehty meidän ajastamme, vaan jokaisen eletyn ajan omista lähtökohdista käsin. Teos pyrkii luomaan parempaa ymmärrystä jatkosodan lähtökohdista erityisesti Suomen näkökulmasta.
