Maa- ja elintarviketalous 34. Tutkimuksessa kehitettiin ja sovellettiin toimintoverkkointegroitua elinkaariarviointia Lännen Tehtaiden Kesäpöytä Juustokermaperunoiden ja Finnamylin Pirkka perunajauhon tuotannon ja käytön kokonaisympäristövaikutusten arviointiin. Toimintoverkkointegroidulla toteutustavalla, johon kuului mm. prosessien huolellinen analysointi ja mallinnus tutkijoiden ja yritysten asiantuntijoiden yhteistyönä, saavutettiin yritysten ympäristöhallintaa edistävää lisähyötyä sekä omien prosessien kasvaneen tuntemuksen että tuotejärjestelmien ympäristökuormitusten suhteiden hahmottumisen ansiosta. Kahden tutkitun, erityyppisen perunatuotteen ympäristövaikutukset ja niiden jakaumat vaihtelivat vaikutusluokittain tuotteiden ja järjestelmävaiheiden välillä. Kesäpöytä Juustokermaperunoiden rehevöitymistä aiheuttava typpi- ja fosforikuormitus syntyy pääosin maitopohjaisten kastikeraaka-aineiden tuotannosta. Tämä johtuu maitopohjaisten raaka-aineiden tuotannon vaatimasta moninkertaisesta tuotantopinta-alasta perunaraaka-aineeseen verattuna. Perunaa saadaan hehtaarilta noin 35 000 kg/ha, kun taas maidon hehtaarisaanto on vain noin kymmenesosa tästä. Maidosta saadaan edelleen juustoa noin kymmenesosa. Kesäpöytä Juustokermaperunoiden tuotejärjestelmän suurimmaksi yksittäiseksi ilmaston lämpenemiseen vaikuttavaksi tekijäksi todettiin tuotteen säilyttäminen kaupan pakastinaltaassa. Pakastesäilytyksen osuus vaihtelee kuitenkin tuotteittain ja kaupoittain riippuen säilytysajan pituudesta ja pakastintilan käytön tehokkuudesta. Ilmaston lämpenemiseen havaittiin vaikuttavan tuntuvasti myös Lännen Tehtaiden tuotantolaitoksella pakastamiseen käytettävän typen valmistus sekä jalostukseen käytetyn energian hankinta. Pirkka perunajauhon osalta ympäristövaikutukset painottuvat perunan viljelyyn, koska kuiva-ainepitoisuudeltaan korkean perunajauhon valmistus vaatii suhteellisesti suuren perunan tuotantopinta-alan. Ilmaston lämpenemiseen vaikuttavat kuitenkin merkittävästi myös perunan kuivaus tehtaalla sekä traktorien käyttö. Ympäristövaikutukset riippuvat viime kädessä kuluttajien tekemistä tuotevalinnoista. Teollisuus voi tehokkaimmin vaikuttaa kestävään kehitykseen tekemällä tuotteistaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia. Tutkimuksen tärkeä johtopäätös kuitenkin on, että elintarvikkeiden kohdalla on huomioitava myös alueellinen, hehtaarikohtainen näkökulma. Erityisesti rehevöitymiseen liittyvien kysymysten osalta on varmistettava, ettei tuotannon ympäristökuormitus ylitä tuotantoalueen paikallisen ympäristön kantokykyä.