MTT Sivumäärä: 91 sivua Julkaisuvuosi: 2003 (lisätietoa) Kieli: Suomi
Maa- ja elintarviketalous 35. Tutkimuksessa kehitettiin toimintoverkkointegroitua elinkaariarviointia ja sovellettiin sitä Sinileima Emmental -juuston tuotannon ja käytön kokonaisympäristövaikutusten arviointiin. Ympäristövaikutuksista tarkasteltiin ilmaston lämpenemistä, happamoitumista ja vesistöjen rehevöitymistä. Tutkimuksessa kehitettiin ja sovellettiin myös menetelmiä erilaisten toimintatapa- ja järjestelmämuutosten ympäristövaikututtavuuden mallintamiseksi elinkaariarvioinnin avulla. Kaikissa tutkituissa ympäristövaikutusluokissa suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy alkutuotannosta. Rehevöitymiseen vaikuttaa eniten peltoviljely ja happamoitumispotentiaaliin ammoniakin haihdunta lannasta ja virtsasta. Eläinten ruuansulatuksesta vapautuvan metaanin osuus oli suurin ilmaston lämpenemiseen vaikuttava tekijä. Toimintatapa- ja järjestelmämuutosten tarkastelun avulla löydettiin useita eri vaihtoehtoja tuote- ja tilakohtaisen ravinnekuormituksen pienentämiseksi. Esimerkiksi lisättäessä olennaisesti väkirehun ja valkuaisen osuutta ruokinnassa lantaan erittyvien ravinteiden määrä lisääntyy. Lannan ravinnepitoisuuden nousu johtaa pelloille siirtyvän ravinnemäärän ja siten vesistöön huuhtoutuvien ravinteiden määrän kasvuun, mikäli lisälannoitusta ei vähennetä. Huuhtoumien kasvu voidaan estää tarkemmilla, lannan ravinteiden määrityksiin perustuvilla laskelmilla, joiden perusteella voidaan lisälannoitteiden käyttö sovittaa todellista ravinteiden lisätarvetta vastaavaksi. Pieni lannanlevitysala saattaa johtaa moninkertaisiin ravinnekuormituksiin suureen lannanlevitysalaan verrattuna. Tutkimuksen mukaan maitotiloilla on suhteellisen pienet viljojen satotasot, jolloin ravinneylijäämät ja ravinnehuuhtoumat nousevat suhteellisen suuriksi esimerkiksi viljatilojen keskimääräisiin satotasoihin verrattuna. Esimerkiksi maan kasvukuntoa parantamalla maitotiloilla olisi mahdollisuudet satotasojen nostoon ja ravinneylijäämän pienentämiseen. Tuotantoeläinten elinikää nostamalla voidaan myös parantaa tuotekohtaista ympäristötehokkuutta, koska lehmän kasvatuksen vaatima panostus jakaantuu suuremmalle maitomäärälle. Järjestelmämuutosten tarkasteluissa havaittiin myös, että tuotekohtaisen tarkastelun lisäksi elintarvikeketjun ympäristökysymysten tarkastelussa on huomioitava myös muutosten vaikutukset alueellisiin ympäristövaikutuksiin.
