Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kansainvälisesti vertailtavaa tietoa suomalaisten viljelymaiden hivenalkuaineista. Aineistona käytettiin maanäytteitä, jotka oli kerätty kansallisen seurantaohjelman viimeisimmässä näytteiden keruussa vuonna 1998. Kyseisestä aineistosta valittiin 338 maanäytettä, jotka edustivat tasaisesti koko Suomen viljeltyä aluetta. Kukin näyte oli otettu neljänä osanäytteenä pellon muokkauskerroksesta. Näytteistä analysoitiin arseeni (As), kadmium (Cd), kromi (Cr), kupari (Cu), lyijy (Pb), elohopea (Hg), nikkeli (Ni), seleeni (Se), vanadiini (V) ja sinkki (Zn). Analyysi tehtiin kansainvälisen standardimenetelmän ISO 11466:n mukaisesti käyttäen kuningasvesiuuttoa (aqua regia). Tuloksista laskettiin tärkeimmät tilastolliset parametrit maalajiryhmittäin ja kasvinviljelyvyöhykkeittäin. Hivenalkuaineiden jakautumisesta pitoisuusluokkiin muotoiltiin graafiset esitykset ja pitoisuuksien maantieteellisestä jakaumasta teemakartat. Tutkimus oli osa vuosina 2004–2007 toteutettua, Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa yhteistutkimushanketta ”Raskasmetallikuormitusten arviointi ja vähentäminen Suomen maatalousekosysteemeissä”. Hankkeen tavoitteena oli ensinnäkin selvittää viljelymaiden raskasmetallipitoisuuksia valtakunnallisesti käyttäen kuningasvesiuuttoa. Toiseksi tutkittiin kasvinviljely- ja maidontuotantotilojen viljelymaan raskasmetallipitoisuuksia kuningasvesiuutteesta ja hapan (pH 4,65) ammoniumasetaatti-EDTA -uutteesta siten, että näytteet otettiin muokkauskerroksesta ja jankosta. Kolmanneksi hankkeessa analysoitiin raskasmetallien tilakohtaisia peltotaseita kasvinviljely- ja maidontuotantotiloilla.