Tekijä: Paul Gravett; Ralf Andtbacka (käänt.); Ulla-Maija Holmfors Andtbacka (käänt.) Kustantaja: Förlaget M Oy Ab (2023) Saatavuus: Noin 3-4 arkipäivää
Tekijä: Virpi Nikkari (toim.); Marjut Villanueva (toim.); Ulrika Grägg (toim.); Mikko Alapuro (käänt.); Marjut Villanueva (käänt.) Kustantaja: Tampereen taidemuseo (2022) Saatavuus: Noin 3-4 arkipäivää
Touko Laaksonen (1920–1991) eli Tom of Finland on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen taiteilija. Hänen luomansa ajattomat mieshahmot palaavat monissa rooleissaan yhä uudelleen osaksi kulttuurista kuvastoamme. Nämä eroottiset fantasiapiirustukset ovat seksuaalisten alakulttuurien ja yhteisöjen pysyviä ikoneja, jotka tunnistetaan myös yhä laajenevan katsojakunnan keskuudessa. Huippuunsa estetisoidut ja teknisesti täydellisyyttä hipovat piirustukset ovat vaikuttaneet maailmanlaajuisesti myös muotiin, tuotesuunnitteluun ja trendeihin.
”Yhden pornosta on tullut toisten taidetta”, museonjohtaja Leevi Haapala kirjoittaa esseessään, joka käsittelee kaarinalaissyntyisen, Helsingissä vaikuttaneen mainosmiehen ja muusikon tietä tunnustetuksi taiteilijaksi. Tutkija Kati Mustola on toimittanut taiteilijan biografian. Kuraattori João Laia käsittelee tekstissään Tom of Finlandin luomien hahmojen yhteisöllisyyttä, iloa ja ylpeyttä kruisailukulttuurin näkökulmasta. Tutkija Harri Kalhan artikkeli taustoittaa näiden alkujaan perisuomalaisten miestyyppien maailmanvalloitusta – aina Los Angelesiin asti, jossa sijaitsee nykyään Tom of Finlandin nimeä kantava säätiö. Kuraattori Alvin Lin essee tarkastelee piirustusten radikaalisuutta, hypermaskuliinisuutta ja fetissejä.
Runsaasti kuvitettu kirja esittelee Tom of Finlandin tuotantoa 1950-luvulta alkaen, ja se ilmestyy Nykytaiteen museo Kiasman kokoaman laajan näyttelyn yhteydessä. Mukana on myös uudelleenjulkaistu Prätkäposti-lehdessä vuonna 1990 ilmestynyt kattava elämäkerrallinen haastattelu, joka tehtiin taiteilijan täyttäessä 70 vuotta.
Haastattelussa kuuluu taiteilijan oma ääni, ja se taustoittaa hänen homoeroottisen kuvamaailmansa teemoja. Samalla se on aikalaisdokumentti gay-kulttuurin kansainvälistymisestä ja sukupuolivähemmistöjen aseman muutoksista Suomessa yhtenäiskulttuurin aikaan.
