Uusitalo Marja | Akateeminen Kirjakauppa

Maa- ja elintarviketalous 61. Metsätuomea, Prunus padus L. (Rosaceae), tutkittiin vuosina 1991-1998 Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan, Helsingin yliopiston ja Pohjoismaisen geenipankin johdolla. Tavoitteena oli arvioida tuomea viherrakentamisen kasvina. Sitä varten selvitettiin tuomen perinnöllistä muuntelua ja tuholaiskestävyyttä erityisesti tuomenkehrääjäkoille, Yponomeuta evonymellus L. (Lepidoptera: Yponomeutidae). Tutkimuksen mukaan vähintään kolmeatoista metsätuomen taksonia, mukaan lukien pohjantuomi, Prunus padus subsp. borealis (Schueb. ex A. Blytt), tavataan Pohjoismaissa. Tutkimus osoitti, että pohjantuomen taksonomiaa on vaikea määrittää pelkästään kasvin morfologisten ominaisuuksien perusteella, koska alalajit risteytyvät helposti. Tuomen pohjoisia alkuperiä ja eri taksoneja istutettiin hankkeen aikana kloonikokoelmaksi Muhokselle (Pohjois-Pohjanmaa). Vaikka tuomissa elää rikas hyönteislajisto, ne kestävät hyönteisvaurioita hyvin (toleranssi). Vauriot ovat poikkeuksellisen näkyviä Etelä-Suomessa noin kymmenen vuoden välein. Silloin kehrääjäkoiden toukat syövät tuomikasvustot täysin lehdettömiksi laajoilta alueilta. Tuomet kuitenkin uusivat menetetyt lehdet nopeasti (korvaava kasvu). Lisäksi tuomet pyrkivät optimoimaan tuholaisilta ja taudeilta suojautumiseen käytettävissä olevat voimavaransa (optimaalinen puolustusstrategia). Ne tuottavat myrkyllisiä yhdisteitä - pääasiassa syanogeenisia glykosideja ja mahdollisesti myös tiettyjä fenoleja - arvokkaimpien kasvinosien suojaksi. Jotkut hyönteiset pystyvät isäntäkasveihinsa kytkeytyneen lajinkehityksen seurauksena hajottamaan tai sitomaan vaarattomaksi ravintokasviensa myrkylliset yhdisteet. Tästä syystä syanogeeniset glykosidit eivät ole vahingollisia tuomenkehrääjäkoiden toukille. Tutkimuksen mukaan solujen vaurioituminen käynnistää fenolien tuotannon toukkien syömissä tuomissa (nopeasti indusoituva resistenssi). Tuomen lehtien fenolipitoisuudet saattavat kasvaa myös pitkällä aikavälillä. Samalla lehtien ravinnonlaatu heikkenee. Tapahtuma voi olla kasvisyönnin laukaiseman hitaasti indusoituvan resistenssin, kasvupaikkatekijöiden aiheuttaman stressin tai mutaatioiden tulosta. Tuomi näyttäisi siis pyrkivän torjumaan kehrääjäkoita fenoleita tuottamalla. Metsätuomi on mukautumiskykyinen, kestävä ja koristeellinen luonnonkasvi, joka lisää sekä maaseutu- että kaupunkiekosysteemien monimuotoisuutta. Tuomikantojen vertailukokeita suositellaan kestävien ja koristeellisten taksonien ja alkuperien valitsemiseksi viherrakentamisen taimituotantoon. Lehtien kemiallisten profiilien analysoiminen tuottaisi puolestaan lisätietoa lajin taksonomiasta ja tuholaiskestävyydestä. Lisäksi voitaisiin tutkija, sääteleekö lehtien kemiaan perustuva ja loisten avustama hyönteisresistenssi kehrääjäkoipopulaatioita.