Pohjois-Suomen matkakohteiden viher- ja luontoympäristöt ovat seutukunnan, kunnan tai kaupungin yritystoiminnan ja asumisen näyteikkunoita sekä toiminnan laadusta kertovia käyntikortteja. Niinpä maisema- ja kyläkuvalla on suuri merkitys, kun kohdetta markkinoidaan asiakkaille ja halutaan taata heidän viihtymisensä alueella. Paikkojen on oltava harkitusti toteutettuja, siistejä ja yhteisesti hoidettuja, koska matkailija muodostaa kokonaiskäsityksen alueesta ja sen ympäristön laadusta välittämättä maanomistusoloista tai toimijoiden erilaisista rooleista. Alueelle sopivalla laadukkaalla viherrakentamisella on mahdollista varmistaa kohteen viihtyisyys myös silloin, kun lumi ei peitä maata. Siksi ympärivuotisuuteen pyrkivän keskuksen kannattaa huolehtia myös kesäympäristöstä. Vaikka talvenkestävien koristekasvien saatavuus on viheralan asiantuntijoiden mukaan parantunut Pohjois- Suomessa viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, aihe on yhä ajankohtainen. Viherrakentamiskohteiden muuttuessa ja monipuolistuessa myös markkinoilla olevan kasvivalikoiman tulisi laajentua. Matkailukeskukset ovat esimerkkejä uusista viherrakentamiskohteista. Keskusten vihersuunnitelmia on mahdotonta toteuttaa ilman luonnonympäristöön ja vaativiin olosuhteisiin sopivaa kestävää kasvimateriaalia. Pohjoisen viherpäivät 2010 jatkaa arktisten viherseminaarien 1980-luvulla käynnistämää perinnettä. Tällä kertaa keskitytään viherrakentamiseen pohjoisissa matkailukohteissa. Asiantuntijat esittelevät matkailualueen viher- ja ympäristörakentamisen eri vaiheita ja hyviä pohjoisia esimerkkejä erityisesti matkailualan kehittäjille ja muille toimijoille sekä viheralan ammattilaisille. Materiaalivalintoja tarkastellaan erityisesti Lapin näkökulmasta.