Median kiristyvässä kilpailussa ”kiinnostavuudesta” on tullut yhä tärkeämpi uutiskriteeri. Sen tavoittelua kuitenkin vaikeuttaa se, että kiinnostavuus voi tarkoittaa mitä tahansa. Kiinnostavuus kelluu. Journalismin kiinnostavuuden tavoittelu on saanut mediatalot tutkimaan yleisöjään, mutta tuloksen on usein ollut pelkistyksiä, kuten mallilukijoita ja kohderyhmäajattelua.
Kelluva kiinnostavuus pohjautuu Suomen oloissa laajaan laadulliseen yleisötutkimukseen. Sen tulokset osoittavat, että ihmiset käyttävät viestimiä uutispainotteisesti, ja uutisia luetaan odotettua poliittisemmin ja kriittisemmin. Viihteellisyyden sijaan medialta odotetaan syvällisyyttä ja juttuja suurista yhteiskunnallisista kysymyksistä.
Kirjassa lähtökohtana on se, ettei kiinnostavuus ole tekstin ominaisuus, vaan se syntyy vastaanotossa. Median merkitys on sosiaalisissa verkostoissa. Journalismin tulevaisuudesta huolestuneiden mediatalojen tulisikin muuttua enemmän yleisöjensä kaltaisiksi ja luopua yksinkertaistavista yleisökäsityksistä.
