Tapani Salonen (toim.); Maj-Lis Lehessalo (toim.); Ilkko Suvilehto (toim.); Anneli Kovanen (toim.); Raimo Uusinoka (toim.) Suomi-Bulgaria-seura ry. (2022) Kovakantinen kirja
Tämän kirjan kirjoittamiseen ovat innoittaneet aikaisemmat, kirjoittajan, kaksi sidosryhmä -aiheista kirjaa: `Sidosryhmät tärkeä osa elämää ́ ja `Sidosryhmäosaaminen osana sidosryhmäkompetenssia ́. Tietenkin lähtökohtaisena intressinä sidosryhmäaatteen omaksumisessa on ollut väitöskirja vuodelta 2016, jossa väitöskirjan kirjoittaja [=tämän kirjan kirjoittaja] tutkii perheyritysten omistajapäättäjien sidosryhmäpainotusten muutosta ennen sukupolvenvaihdosta.
Kädessäsi olevan kirjan kirjoittaja näkee sidosryhmäkompetenssin hyvin arkipäiväisenä asiana oman arjen pyörittämisessä; liittyivätpä tapahtumat vaikkapa yksityisten-, liiketoimin- nan- tai julkisten palveluiden yhteydessä ilmeneviin vuorovaikutustilanteisiin. Sidosryhmiä löytyy kaikkialta, niin ympäröivästä maailmasta, kuin oman elämänpiirin sisä- ja ulkokehältä, jokainen meistä kuuluu johonkin sidosryhmään: sisäiseen tai ulkoiseen yksin tai yhdessä. Sidosryhmät muodostuvat yksityishenkilöistä, yrityksistä ja yhteisöistä. Eli sidosryhmillä tarkoitetaan lähes kaikkia meidän kanssamme tekemisissä olevia tahoja. Kirjan sosiologinen näkökulma sivuaa puolestaan sidosryhmien toiminnan tarkastelua etnografian näkökulmasta --> yksilö osana jotakin sosiaalista ryhmää tai yhteisöä [=tässä etnografinen tarkastelu: yksilön/sidosryhmän käyttäytyminen].
Kirjan nimessä mainittu `brändi -sana ́ tunnetaan parhaiten tuotemerkkinä, joka tarkoittaa mm: nimeä, merkkiä, symbolia, muotoilua tai näiden yhdistelmää. Useimmin ́brändi -sana ́ liitetään yrityksen logoon. Logo nostaa näkyviin yrityksen visuaalisen brändi-identiteetin, joita ovat mm. väri ja muoto ja jotka välittävät ja tiivistävät brändin symbolisen merkityksen, jota ei voida pelkästään sanallisesti tuoda esille. Hieman uudempi `henkilöbrändi, henkilöbrändäys ́-termi, jota on koko lailla vaikea määritellä, indikoi [viittaa] suoraan persoonaan itseensä, muun muassa hänen kompetenssiinsa ja/tai henkilökohtaiseen vuorovaikutusosaamiseensa. Kirjan kirjoittajan mielestä `henkilöbrändiä ́ ei tarvitse erikseen rakentaa, se muodostuu [valta osa] siitä, kuka olet ja mitä sinusta toiset sanovat, kun et itse ole paikalla, sinut brändätään – sinusta muodostuu tuotemerkkiä ́--> oma ego pelissä`.
Käytännössä oman arjen pyörittäminen on hyvin pitkälti ulkoista viestintää - viestintää, minkä sidosryhmät kohdistavat itsestään poispäin --> muodostuu eväitä brändäämiseen.
Luvussa viisi [5] ́brändää ́ kirjan kirjoittaja blogikirjoituksillaan, enemmän tai vähemmän, jonkin asteisen intressin innoittamana, sisä- ja ulkokehälle sijoittuvia sidosryhmiään – mutta ennen kaikkea itseään --> `oma ego pelissä'.