Ilmestynyt vuonna 2019.
MIKSI SIDOSRYHMÄT? Kirjan fokuksena ovat sidosryhmäsuhteet, joita voidaan kutsua myös vuorovaikutussuhteiksi. Nykymaailmassa yksilöllisyys ja minäkeskeisyys (=individualismi) ovat arvostettuja piirteitä ja miksipä ei, koska meille itse kullekin on hyvin tärkeää niveltyä yhteiskuntamme jäseneksi ja tämä jäsenyys saavutetaan luontevasti yksilöllisyytemme ja minä keskeisyytemme avulla. Olemassaolomme (=eksistenssimme) rakentuu minuuteen ja ilman minuutta emme tuntisi ja tietäisi olevamme tässä maailmassa – tässä ajassa.
“Mind is your only problem. All other problems are just offshoots of mind.” -Osho (=intialainen mystikko)
Osana yhteiskuntaa ja se jäsenistöä tarvitsemme monenmoisia tietoja ja taitoja, jotka helpottavat ja auttavat pärjäämistämme täällä yhteiskunnallisessa sidostyhmäverkostossa, sillä tässä ajassa mukana oleminen muodostuu ja rakentuu monenlaisista sidosryhmistä ja sidostyhmäverkostoista. Sidosryhmäajattelussa suhteita pidetään luonnostaan arvokkaina, niinpä juuri nämä suhteet ja niiden avulla rakentuneet suhdeympäristöt ovat tärkeitä yhteiskunnallisen vuorovaikutteisen kanssakäymisen konteksteja. Voidaan ajatella näin: yhteiskunta on iso organisaatio, jonka tavoitteena on - jossain määrin – myös kasvu, mutta jonka painopiste kohdistuu selkeästi yhteiskunnan ja se jäsenten selviytymiseen elämästä ja yhteiskunnan olemassaolosta saavuttamalla itseään ja sidosryhmiään tyydyttävällä tavalla omat ja yhteiset tavoitteet mahdollisimman vähin vaurioin.
Perinteinen sidostyhmäteorian näkökulma pitää sisällään organisaatiot ja yritykset. Sidosryhmäajattelun mukaan siihen kuuluvat yritykset nimenomaan sidosryhmiensä vuorovaikutuksen, liiketoiminnan ja vaihdannan olemassaolon avulla, jolloin pitkän aikavälin tavoitteena nähdään sidosryhmien tarpeiden tyydyttäminen.
Kuten todettua sidosryhmäajattelussa suhteita pidetään luonnostaan arvokkaina. Niinpä sidostyhmäajattelua pidetäänkin yhtenä tärkeimpänä tekijänä mm. erilaisten organisaatioiden toiminnalle, toiminnan kehittämiselle ja johtamiselle. Voidaankin ajatella sidosryhmäsuhteiden toimivan organisaatioiden talous- ja kannattavuuskehityksen edesauttajina, jopa siinä määrin, että sidosryhmäsuhteita voidaan pitää organisaation yhtenä vaurauden alkulähteenä.
… sidosryhmäteoria näyttäytyy ja vaikuttaa sidosryhmäjohtamisen perustana, kun sidosryhmäjohtamisen yhteydessä …
Sidosryhmäajattelua lähestytään useasti yritysetiikan, sosiaalisen vastuun ja ympäristötutkimuksen näkökulmasta. Tämän päivän liiketoimintaympäristössä etiikalla on paljon yhtymäkohtia liiketoimintaan ja sidosryhmäsuhteisiin. Etiikka kuuluu ihmisyyteen ja sivistyneeseen kulttuuriin ja on siksi hyvin tärkeä osa liike-elämää. Etiikkakeskustelu on keskeinen osa jatkuvasti globalisoituvaa yritysten liiketoimintaympäristöä. On helppoa todeta, että yritykset eivät voi toimia olla ottamatta huomioon toimintaympäristössään tapahtuvia muutoksia. Voidaankin ajatella elinkeinoelämän kehittyneen yhdeksi maailman johtavimmista voimista, joka vaikuttaa vahvasti ihmisten elämään ja maailman kehitykseen.
Sidosryhmäajattelu on nähty ja tullaan jatkuvasti näkemään yhtenä kasvavana johtamisen apuvälineenä, jonka avulla pystytään ratkaisemaan organisaatiotoimintaan liittyviä ongelmia. Sidosryhmäteoria näyttäytyy ja vaikuttaa sidosryhmäjohtamisen perustana, kun sidosryhmäjohtamisen yhteydessä käytettävien käsitteiden sisällöistä ei olla tutkijoiden keskuudessa yksimielisiä on sen vuoksi sidosryhmäjohtamisnäkökulmia useampia. Sidosryhmäjohtamisen merkitys on kasvanut yritysjohtajien keskuudessa sen mukaan, kun johtajat ovat oivaltaneet, kuinka monien eri sidosryhmien tarpeita ja vaatimuksia yritysten on oltava valmiita tyydyttämään saavuttaakseen yrityksen omat tavoitteet.
