Professori emeritus Juha Pentikäisen kolmas osa Pappilan viikari päättää Muistamat-trilogian, josta aiemmin ovat ilmestyneet 1. Juuret (2022) ja 2. Synnyin talvisotaan (2020).
Pentikäisen perhe elää sotien jälkeistä aikaa luontaistaloudessa Haapajärven pappilassa. Kirkko oli keskellä kylää ja pappilan karja laitumilla sen vieressä. Teos kertoo kirjoittajan kasvuympäristöstä pappilan arjessa ja juhlassa, poikaviikarin seikkailuista, elämästä ja kasvusta aikuiseksi mutta myös yhteiskunnan muutoksista ja pappilakulttuurin murroksesta.
Teos avaa ainutlaatuisen näkymän myös vanhoillislestadiolaisen pappisperheen avoimen monipuoliseen ja vuorovaikutukselliseen elämään 1950-luvulla. Vieraita ja sukulaisia kävi paljon, seuroja pidettiin ja perhe liikkui ulkomaita myöten. Juhakin pääsi jo pikkupoikana matkustamaan ympäri Suomea, teini-ikäisenä töihin Ruotsiin sekä opiskelemaan Brittien saarille. Hänellä oli myös mahdollisuus tutustua jo kouluvuosina eri uskontoihin.
Helsingin yliopiston uskontotieteen professorina sekä sittemmin Lapin yliopiston ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin pohjoisen etnografian professorina elämäntyönsä tehnyt Juha Pentikäinen avaa kirjassaan omaa elämäänsä pidemmällekin. Hän kuvaa monia mielenkiintoisia tilanteita, jotka ovat toteutuneet nuoruusvuosien jälkeen. Ne ovat kirjan sivuilla myöhempinä muistikuvina.
Pentikäinen katsoo, että hänen kasvuympäristöllään ja sen avaamilla mahdollisuuksilla on ollut ratkaiseva merkitys hänen uralleen sekä kansanperinteen kerääjänä että tutkijana ja myöhemmin uskontotieteen ensimmäisenä professorina Helsingin yliopistossa.
Teoksessa on runsaasti valokuvia, joista pääosa on Pentikäisten veljesten kuvaamia.
