MTT Sivumäärä: 47 sivua Asu: Pehmeäkantinen kirja Julkaisuvuosi: 2003 (lisätietoa) Kieli: Suomi
MTT:n selvityksiä 54. Siipikarjatilojen talous vuosina 1997 - 2004 Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää siipikarjatilojen tulokehitys vuosina 1997--2000 sekä arvioida vuosien 2001- 2004 tulokehitys. Hankkeessa tarkasteltiin myös rakennekehityksen vaikutusta viljelijöiden tulokehitykseen. Tutkimusaineistona käytettiin Maatilatalouden tulo- ja verotusaineiston yksilöaineistoa vuosilta 1997 - 2000. Tuotantoa harjoittaville viljelijöille lähetettiin kirjekysely, jolla selvitettiin tuotantosuunnitelmia sekä tuottoja ja kustannuksia vuodelta 2001. Lisäksi käytössä oli kannattavuuskirjanpitoaineisto vuosilta 1998 - 2000. MYTT-aineistossa oli painotettuja kanatiloja 487-594 kappaletta, eli aineisto kattoi lähes joka toisen yli 100 kanan kananmunatuotantotilan. Kananmunatilojen keskimääräinen maataloustulo oli laskenut lievästi vuodesta 1994 lähtien aina vuoteen 1999 saakka. Maataloustulo oli kanatiloilla keskimäärin 22 000 euroa vuonna 2000. Eläinpaikkaa kohti laskettu maataloustulo laski 11,3 eurosta (1994) 4,5 euroon vuonna 2000. Ilman tukia maataloustulo olisi ollut tappiolla 19 500 euroa. Viljelijäkyselyyn vastanneiden kananmuna-tuottajien maataloustulo (2001) oli varsin lähellä MYTT-aineistoa (vuonna 2000). Kannattavuuskirjanpitoaineiston kanatilat (18 -24 kpl) tuottivat yrittäjätappiota keskimäärin 10 100-17 500 euroa vuosina 1998-1999. Vuonna 2000 yrittäjävoitto nousi positiivseksi selvästi suurempien kokonaistuottojen avulla. MYTT-aineiston painotettu broileritilamäärä oli 118-154 kappaletta vuosina 1997- 2000. Aineisto oli varsin kattava. Broilerikasvatustilojen keskimääräinen maataloustulo oli 56 000 euroa/tila vuonna 2000. Maataloustulo broileripaikkaa kohti oli laskenut 2,3 eurosta (1994) 1,6 euroon vuonna 2000. Ilman tukia maatalous olisi ollut tappiolla 28 800 euroa. Kyselyyn vastanneiden broilerikasvattajien maataloustuloa oli keskimäärin 58 000 euroa vuonna 2001. Kalkkunatilojen tulokehitystarkastelu ei ollut mahdollista pienien aineistojen vuoksi. Lammastilojen talous vuosina 1997- 2000 Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lammastilojen tulokehitys vuosina 1997-2000. Tutkimusaineistona käytettiin Maatilatalouden tulo- ja verotusaineiston yksilöaineistoa vuosilta 1997 -2000 sekä kannattavuuskirjanpitotilojen yksilöaineistoa vuosilta 1998 - 2000. MYTT-aineistossa lammastilojen painotettu määrä oli 317- 708 kappaletta vuodesta riippuen. Vuonna 2000 MYTT-aineisto kattoi noin kolmanneksen Suomen lammastiloista. Aineiston tiloilla oli keskimäärin 68- 79 uuhta tilaa kohti. Lammastilojen peltopinta-ala oli noussut 11 hehtaarista 15 hehtaariin vuonna 2000. Lammastilojen maatalouden kokonaistuotto oli keskimäärin noin 20 000 euroa. Lammastilojen talous on hyvin pitkälti tukien varassa, sillä peräti 65 prosenttia kokonaistuotoista tuli tuista vuonna 2000. Korvausta omalle työlle ja maataloustuotantoon sijoitetulle omalle pääomalle jäi keskimäärin vain 3 000 euroa kaikkina (1997- 2000) tarkasteluvuosina. Tilalla työskenteli keskimäärin 1,6 viljelijäperheen jäsentä. Oma pääoma oli tarkastelujaksolla kasvanut: eläin ja peltoalan kasvaessa velkamäärä oli säilynyt samalla tasolla. Vähintään 40 uuhen lammastiloja löytyi kannattavuuskirjanpitotiloilta vuodesta riippuen 6 - 9 kappaletta. Vuonna 2000 tiloilla oli keskimäärin 122 uuhta ja 30 hehtaaria peltoa. Tilojen liikevaihto oli selvästi MYTT-aineiston tiloja suurempi (keskimäärin 37 000 euroa/tila vuonna 2000). Maataloustuloa muodostui keskimäärin vajaan 13 000 euron arvosta vuonna 2000. Oman työn palkkavaatimus oli kyseisenä vuonna noin 26 200 euroa sekä oman pääoman korkovaatimus noin 3 200 euroa. Lammastiloille muodostui tarkastelujakson (1998-2000) jokaisena vuotena yrittäjäntappiota. Vuonna 2000 yrittäjäntappiota syntyi vähiten, keskimäärin 16 500 euroa tilaa kohti. Lammastalouden tulokehitykseen keskeisesti vaikuttava tukipolitiikka pitkälti sanelee lammastilojen talouden. AB-tukialueelle 141-tuen loppuminen olisi kohtalokasta.
