Teos kertoo uuden ajan olympialaisten hankkeiden ja haaveiden historiasta. Elias Lönnrot tunnisti Ritvalan helkajuhlissa ”muinaisen Olympian” kosketuksen jo 1830-luvulla, ja puoli vuosisataa myöhemmin Juhani Aho ihastui Tampereen laulujuhlien tarjontaan: ”Niinhän on kaikki kuin vanhain kreikkalaisten olympialaisissa leikeissä!”
Ulkomaisiin olympialaisiin suomalaisia osallistui 1900-luvun puolella. Ateenaan matkusti keväällä 1906 viisi miestä, joista Verner Järvinen saavutti antiikkisena pidetyssä kiekonheitossa ensi palkinnon. Sen suurempaa kunniaa ei suomalaiselle urheilijalle ollut koskaan langennut. Kansallisten juhlien muisto haaleni ja rapistui suorassa suhteessa kansainvälisen kilpaurheilun suosion kasvuun. Kirjassa paikataan tätä unohdusta, ja samalla käydään läpi vuoden 1906 kreikkalaiset kisat kaikkine käänteineen.