Tämä kirja sanoittaa ääneen ne eron tunteet, joita kukaan ei uskalla sanoa.

Saako eron jälkeen sanoa olevansa onnellinen? Voiko lasten etäviikolla ollessaan kertoa lähipiirille, että elämä yksin on mahtavaa? Onko oikeutta surra ja hajota vaikka itse halusi erota? Voiko rakkauteen enää luottaa ja onko sitä edes olemassa? Tämä kirja haluaa julistaa, että itseään ei tarvitse uhrata ydinperheen alttarille, jos ei vaan tunnu siltä.

Kirja on 35-vuotiaan kahden alle kouluikäisen lapsen äidin rehellinen kuvaus siitä, miltä tuntuu erota suhteesta, jossa kaikki on periaatteessa hyvin. Kirja on kuvaus eron tuomasta itse inhosta ja ahdistuksesta, mutta myös kuvaus onnesta ja vapaudesta. Kirja antaa sanat niille hetkille, kun itku purkautuu kesken junamatkan. Kirja kertoo miltä tuntuu kirjautua sinkkuna Tinderiin ja miten paljon pelottaa näyttää venynyt vatsanahka uudelle ihmiselle. Kirjassa ihastutaan, sitten ei ihastuta, rakastutaan ja lopetetaan rakastamasta. Tämä kirja kertoo miltä sinkkumarkkinat näyttävät 35-vuotiaan perheellisen silmin.