Se, mikä ei onnistu niin kauan kuin yrität, tapahtuu kun hellität ja lepäät. Sana tulee mieleen, ja levätyn yön jälkeen asiat ovat toisin.

Toisin sanoen hyödytön aika onkin hyödyllistä! Tässä toimiva iskulause elämänpyörään, jossa jatkuvasti vain pyrimme mahdollisimman tehokkaaseen ajankäyttöön. Levosta on tullut pikapysähdys varsinaisen menon ulkopuolella sen sijaan, että se kuuluisi aitona osana elämään.

Mitä lepo on? Onko se muutakin kuin sitä, ettei tehdä työtä? Onko arvoja, joiden kannalta lepo on olennaista? Miten levon voisi oikein suhteuttaa siihen tunteeseen, että minä en riitä? Miten oikeuttaa väsyminen? Entä miten selvitä levon pahimmista vihollisista, ikävystymisestä, rauhattomuudesta ja ahdistuneisuudesta?

Tomas Sjödin on ruotsalainen kirjailija, pastori ja luennoitsija. Se tapahtuu kun lepäät on kirjoitettu ihmisille, jotka haluaisivat, että lepo tulisi viimeisen sijaan ensimäiseksi. Joilla on liian monta rautaa tulessa. Tai jotka kokevat jonkin asteista syyllisyyttä siitä, että niitä on liian vähän.