Julius Caesar ihastui kuningatar Kleopatran (69–30 eaa.) henkevyyteen, ja suhteesta syntyi lapsi. Sen jälkeen Kleopatran rakastajaksi tuli Caesarin seuraaja Marcus Antonius, joka hylkäsi roomalaisen vaimonsa rakastuttuaan Egyptin kuningattareen. Kleopatran aikakausi loppui syyskuussa vuonna 31 eaa. Marcus Antonius hävisi taistelussa Rooman ensimmäiselle keisarille Augustukselle ja teki itsemurhan. Kleopatra seurasi Antoniusta, jottei joutuisi näytteille voitonparaatiin.

Jokainen tuntee tarunhohtoisen kuningatar Kleopatran Elisabeth Taylorin esittämänä Hollywood-hahmona tai Asterix-sarjakuvien sironenäisenä keimailijattarena. Mutta millainen tämä murrosaikana hallinnut, voimakastahtoinen nainen oli oikeasti? Oliko hän sellainen miestennielijä kuin usein on annettu ymmärtää?

Wolfgang Schullerin uusi Kleopatra-elämäkerta kertoo sivistyneen maailman murrosvaiheessa hallinneesta naisesta, joka oli kotonaan niin kreikkalaisessa, roomalaisessa kuin egyptiläisessäkin kulttuurissa. Historian emeritusprofessorin kirja nojaa uusimpaan tutkimustietoon herättäen henkiin kuohuvan antiikin maailman ja kuningattaren, jonka elämässä politiikka, valta ja rakkaus sekoittuivat.