Suomen maatalouteen vaikuttavat lähitulevaisuudessa mm. ruokamarkkinoiden samanaikainen globalisoituminen ja lokalisoituminen, Euroopan unionin laajeneminen, maataloustuotteiden maailmankaupan vapauttaminen, maa-talouspolitiikan kuluttaja-, ympäristö- ja maaseutulähtöisyyden vahvistuminen sekä bio- ja informaatioteknologian kasvava rooli tuotannossa ja markkinoinnissa. Tulevaisuuden maatalouspolitiikalla on erilaisia vaihtoehtoja valittavanaan. Politiikkavaihtoehtojen ja niiden vaikutusten ymmärtäminen on olennaista, erityisesti kun tarkastellaan tulevaa kansallista maatalouspolitiikkaa sekä Euroopan Unionin yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksia. YMP:n tavoitteena on tukea kestävää maataloutta, mutta kestävyyden eri ulottuvuudet - taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen - voivat olla keskenään ristiriidassa ja johtaa erilaisiin tulkintoihin paikallisella, alueellisella, kansallisella tai maailmanlaajuisella tasolla. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen maatalouden tulevaisuuden vaihtoehtoja erilaisilla skenaariolähestymistavoilla. Tutkimuksessa esitetään vaihtoehtoisia skenaarioita Suomen maatalouden tulevaisuudesta maatalous- ja muun yhteiskuntapoliittisen päätöksenteon tueksi. Maatalouden toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia tunnistettiin ja koostettiin tulevaisuudentutkimuksessa paljon käytetyllä Delfoi-menetelmällä. Tutkimuksessa on sovellettu kaksikierroksista Delfoita. Ensimmäisellä kierroksella tuotettiin asiantuntijoiden tulevaisuudenkuvia perusteluineen Suomen maataloudesta. Toisella kierroksella tarkennettiin ensimmäisen kierroksen vastauksia ja kysyttiin asiantuntijoilta tarkentavia tapahtuma-aika-arvioita sekä muutoksen suuntia skenaarioiden rakentamista varten. Tämän työn kontribuutio on (1) strategisten haasteiden tulkintakehikon kehittämisessä, (2) Delfoi-perustaisen skenaariomallinnuksen kehittämisessä, (3) politiikkaskenaarioiden ja valikoitujen indikaattorien perusteella tehdyssä kestävyystarkastelussa, (4) sidos- ja intressiryhmien tulevaisuudenkuvien eroavaisuuksien vertailevassa tutkimuksessa ja (5) asiantuntijaperustaisen (delfoi) tiedon, skenaariosuunnittelun ja strategisen suunnittelun yhteyksien yleisessä teoreettisessa tarkastelussa. Tulosten mukaan Suomen maatalouden tärkeimmät strategiset haasteet ovat (1) maatalouden rakennemuutos ja erityisesti maaseudun autioituminen, (2) maataloustuotannon kannattavuus, (3) kotimaisten elintarvikkeiden kysyntä, (4) EU:n poliittinen ohjaus maatalouden ja maaseudun kehityskysymyksissä ja (5) tulevaisuuden maataloustukijärjestelmän muotoutuminen. Delfoi-tutkimuksen tulokset osittavat, että maataloustuotannon alueellinen keskittyminen jatkuu. Etelä- ja Länsi-Suomessa viljelty peltopinta-ala alenee vain hieman. Itä- ja Pohjois-Suomessa muutos on rajumpi; mediaaninäkemyskin ennakoi, että peltopinta-ala voi vähentyä puoleen vuoden 2001 tasosta. Maatalouden kokonaistuotannon ennakoidaan sen sijaan vähenevän vain hieman. Tilalukumäärä vähenee ja paneeli ennakoi lukumäärän puolittuvan vuoteen 2016 mennessä vuoden 2000 tasosta. Muuntogeenisten kasvilajikkeiden tulo näyttää todennäköiseltä vuoteen 2010-2012 mennessä. Paneeli korosti teknologista kehitystä ja innovaatioita maatalouden kehittäjänä. Delfoi-prosessin tuloksena esitettiin vaihtoehtoisia skenaarioita. Skenaariot olivat "Mahdollisuuksien maatalous", "Teollistuva maatalous" ja "Maatalous tuuliajolla". Lisäksi esitettiin kaksi mini-skenaariota, joissa tuotiin esille potentiaalisten yllätysten mahdollisuus muokata maataloutta radikaalistikin. Miniskenaariot perustuvat epäjatkuvuustapahtumaan ja analogiatapahtumaan. Epäjatkuvuutena esitetään "Odottamaton ilmasto" -miniskenaario, jossa äkillinen ilmastonmuutos vaikuttaa dramaattisesti maatalouteen. Analogiatapahtumana esitetään "Hullun lehmän paluu", jossa kotieläimiin ja ihmisiin helpommin tarttuva eläintauti vaikuttaa radikaalisti kotieläin- ja maatalouteen. Kaiken kaikkiaan tutkimus tarjosi kattavan kuvan siitä, minkälaisina elintarvikeketjun piirissä työskentelevät asiantuntijat kokevat maatalouden muutospaineet ja niiden mahdolliset vaikutukset noin 20 vuoden aikaperspektiivillä. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa annetut tulevaisuudenkuvat kertoivat laajan asiantuntijapaneelin mediaaninäkemyksen maatalouden tulevaisuudesta. Toisessa vaiheessa tarkennetut kysymykset antoivat yksityiskohtaisempaa tietoa valikoiduista muutoksista vaihtoehtoisten skenaariopolkujen muodossa. Lisäksi tutkimuksessa tuotettiin elintarvikeketjusta koostuvan paneelin näkemys siitä, mitkä ovat maatalouspolitiikan harjoittamisen kannalta tulevaisuuden keskeiset strategiset painopisteet tärkeysjärjestyksineen. Tämän ennakointitutkimuksen tarkoituksena oli tehdä tulevaisuuden suunnat ja vaihtoehdot konkreettiseksi tämän päivän tietoon perustuen. Ennakointitutkimuksen tärkeys strategisessa suunnittelussa perustuu siihen, miten tuotettua tulevaisuustietoa hyödynnetään strategiavalintojen perustana. Siten tulevaisuustiedon tulee olla uskottavaa, loogisesti etenevää, sisäisesti johdonmukaista ja ajankohtaista suunnittelun tarpeisiin nähden. Yleensä tulevaisuustieto tuotetaan skenaariomuodossa. Skenaariot eivät kuitenkaan ole ennusteita vaan vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja mahdollisista kehityssuunnista. Näiden vaihtoehtoisten tulevaisuuspolkujen pohjalta voidaan tulevaisuuteen varautua paremmin huomioiden mahdollisimman laajasti relevantit toteutumismahdollisuudet.
