Tutkimusraportti perustuu "Ennakoiden kohti kestävää maataloutta" -hankkeen aikana tehtyyn Delfoi-tutkimukseen. Tutkimuksessa kartoitettiin ympäristöteknologian käytön tulevaisuuden mahdollisuuksia maataloudessa maa- ja elintarviketalouden asiantuntijanäkemysten perusteella. Asiantuntijanäkemykset jalostettiin vaihtoehtoisiksi tulevaisuuspoluiksi, jotka kiteytetyssä muodossa kertovat vaihtoehtoisista maatalouden ympäristöteknologisista tulevaisuuksista. Tutkimuksen teknologiateemoiksi määriteltiin (1) maatalouden tuotantoteknologiset vaihtoehdot tulevaisuudessa, (2) vaihtoehtoiset energianlähteet tulevaisuuden maataloudessa ja (3) maataloudessa sovellettavan bio- ja geeniteknologian vaihtoehdot tulevaisuudessa. Delfoi-tutkimukseen osallistui 20 teknologiateemojen erityis- ja yleisasiantuntijaa. Toinen Delfoi-kierros toteutettiin tarkentavana kyselynä, jossa panelistit kommentoivat ja tarkensivat ensimmäisen kierroksen vastauksia. Tutkimuksen tulevaisuudenkuvat on esitetty aineistosta toivottavana sekä todennäköisenä tulevaisuutena. Tuotantoteknologisessa tulevaisuudessa maatalouskoneiden kokonaismyynnissä ei nähty pitkällä aikavälillä suuria muutoksia; myynti näyttäisi asettuvan EU-ajan tasolle. Konekanta voi pienentyä, mutta sen käyttötehokkuus kasvaa. Myös konekannan erikoistuminen lisääntyy. Erikoiskoneissa käytettävä automaatio ja robotiikka vähentävät työvoiman tarvetta ja siten yksikköhinnat konehankinnoissa nousevat. Lisäksi koneurakoinnin nähtiin edelleen lisääntyvän yhteiskonehankintojen ohella. Samalla sadonkorjuukoneissa siirrytään yhä suurempiin järjestelmiin. Tulevaisuuden energiamuodoista kysyttäessä asiantuntijat totesivat, ettei pienimuotoiseen energiantuotantoon ole juurikaan kannustettu. Uusiutuvien energianlähteiden laajempaa käyttöä pidettiin kuitenkin vahvasti toivottavana. Bioenergian tuotannon lisäämisen myötä maaseudulle syntyisi työpaikkoja ja Suomen energiariippuvuus tuontienergiasta vähenisi. Asiantuntijat uskovat, että puu on lähitulevaisuudessakin merkittävin bioenergian tuotanto- ja käyttömuoto maataloudessa. Vahvasti kasvavia muita bioenergian muotoja (peltobiomassasta saatava biopolttoaine, sekä erityisesti kotieläintuotannon biokaasupotentiaali) käytetään entistä enemmän sekä lämpöenergiaksi että polttoaineeksi. Erilaisten vaihtoehtoisten energiaratkaisujen arvioimiseksi asiantuntijat peräänkuuluttavat käytännön toteutuksia, joiden avulla voitaisiin todentaa niiden kannattavuutta sekä ympäristövaikutuksia. Maatalouden bio- ja geeniteknologian nähtiin kohdistuvan uusiin kasvilajikkeisiin. Maailman viljellystä pinta-alasta noin 40 % ennakoitiin olevan todennäköisesti kaupallisessa gm-viljelyssä vuonna 2025. Maailman tasolla päähuomioon nostettiin geeniteknisesti tuotettavat kuivankestävät, suolankestävät ja pohjoisessa myös kylmänkestävät lajikkeet. Bioteknologialla nähtiin suuria mahdollisuuksia myös muussa kuin perinteisessä maataloustuotannollisessa hyödyntämisessä mm. bioenergiatuotannon edistämisessä, biologisten prosessien hyötysuhteen kasvattamisessa itse kasvin jalostusprosessissa, biotekniikan hyödyntämisessä jätteiden käsittelyssä, biohajoavien pakkausmateriaalien kehittämisessä sekä maatilan jätevedenpuhdistuksessa.