Maa- ja elintarviketalous 30. Maatalouden rakenne muuttui Suomessa viime vuosikymmenen aikana nopeasti, koska tilojen määrä väheni ja niiden koko kasvoi. Samalla suurimpien tilojen lukumäärä kasvoi moninkertaiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö laati kesällä 2000 tutkimusohjelman, jossa etsittiin ratkaisuja suurten tilojen taloudellisiin, teknologisiin ja biologisiin ongelmiin. MTT:n taloustutkimus ja Työtehoseura osallistuivat tutkimusohjelmaan oheisella tutkimuksella. MTT:n taloustutkimuksessa verrattiin Suomen suurimpien tilojen rakennetta ja taloudellisia tuloksia Saksan, Ruotsin ja Tanskan suurimpien tilojen vastaaiin ominaisuuksiin. Lisäksi verrattiin suomalaisia suurtiloja ja niiden kanssa samankokoisia saksalais-, ruotsalais- ja tanskalaistiloja. Tutkimus perustui eri EU-maiden FADN-kirjanpitotilojen tietoihin vuosilta 1997–1999. Vertailussa oli keskeisenä tulokäsitteenä nettoarvonlisäys, joka kuvaa tilan saamaa korvausta vieraalle ja viljelijäperheen omalle työlle sekä vieraalle ja omalle pääomalle. Nettoarvonlisäys oli vuonna 1999 suurin Tanskan kotieläin-tiloilla (183 000 € /maitotila ja 250 000 € /sikatila). Tuen osuus oli noin neljännes nettoarvonlisäyksestä. Saksan suurimmat viljatilat ovat vertailumaiden tiloja oleellisesti suurempia. Saksalaisten viljatilojen nettoarvonlisäys oli 310 000 € / tila, josta 60 % oli tukea. Suomen suurimmilla tiloilla nettoarvonlisäys oli 26 000–58 000 € /tila ja se oli kokonaan tukea. Taloudellisella tilakoolla mitattuna (European Standard Unit) Suomen suurimpien tilojen kanssa saman kokoisilla saksalaisilla kotieläintiloilla nettoarvonlisäys oli suurin. Saksalaisilla maitotiloilla nettoarvonlisäys oli 1,4-kertainen ja sikatiloilla 2,2-kertainen. Tanskassa ja Ruotsissa sikatilojen nettoarvonlisäykset jäivät vuosina 1998–1999 poikkeuksellisen pieniksi. Myös viljatiloilla nettoarvonlisäys oli vuonna 1999 suhteellisen pieni, koska tuotanto-olot olivat heikot. Työtehoseurassa selvitettiin tilahaastatteluin suurten tuotantoyksiköiden tuotanomenetelmiä ja -teknologiaa, työnkäyttöä ja yritysten johtamista Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa. Tarkasteltaviksi pyrittiin valitsemaan maan suurimmat tilat. Vertailumaissa koneet olivat suurempia ja naapurien välinen yhteistyö yleisempää kuin Suomessa. Myös maatilan töiden ulkoistaminen ja tilojen johtaminen liikeyrityksinä oli muualla yleisempää. Eläintaudit olivat vertailumaissa yhteinen huolenaihe. Tiloja olisi haluttu laajentaa, mutta lisäpel-toa ei ollut saatavissa tai maa oli kallista. Myös ammattitaitoisesta työvoimasta oli kaikissa maissa pulaa.
