Käytämme päivittäin sanoja, jotka juontavat juurensa antiikin kreikkaan ja latinaan. Joitakin sanoista käytetään yhä niiden alkuperäisessä muodossa, kun taas toisten sanojen vanha merkitys on hämärtynyt tai piiloutunut kokonaan. Näihin kehityskulkuihin ovat vaikuttaneet moninaiset sattumukset ja inhimilliset tekijät.
Nova fata verborum tarjoaa hauskaa ja kiinnostavaa tietoa kymmenien antiikista lähtöisin olevien sanojen alkuperästä ja vaiheista. Millaisia tarinoita kätkeytyy sanojen kappeli, mappi tai raparperi taakse? Ja mikä ihme on suprakrepidaari? Tutkimusmatkalla sanojen taustoihin selviää esimerkiksi, mitä tekemistä juristilla on keittojen ja kastikkeiden kanssa sekä mitä Carl von Linné kylvi Uppsalaan vuonna 1750.
Nova fata verborum tarjoaa lukijalle oivalluksia ja yleissivistystä herkullisessa ja helposti lähestyttävässä muodossa. Lukuisia pikantteja yksityiskohtia sisältävästä teoksesta voi myös ammentaa aineksia omien puheiden ja kirjoitusten maustamiseen.
Teos on uusi, laajennettu laitos Reijo Pitkärannan aiemmasta teoksesta Fata verborum (2020).