Tutkimusmenetelmät ja tutkimustehtävä Tutkimuksen tehtävänä on selvittää kunnan strategiaprosessi ja strateginen johtaminen kunnanjohtajan kannalta sekä kunnanjohtajan rooli strategian käytäntöön viemisessä. Tutkimuksen kohdekuntina ovat Etelä-Pohjanmaalle sijoittuvan Seinänaapurit -seutukunnan seitsemän kuntaa. Tutkimuksessa tarkastellaan ja arvioidaan kohdekuntien strategiaprosesseja ja kunnanjohtajien toimintaa strategioiden maastouttajina. Lähdeaineistona ovat kansainvälinen strategisen johtamisen kirjallisuus, suomalainen kuntatutkimus sekä kohdekuntien dokumentoitu strateginen materiaali ja kunnanjohtajien haastattelut. Tutkimusmetodologia pohjautuu laadullisen tutkimuksen monitapaustutkimukseen (multiplecase). Keskeiset tulokset ja uutuusarvo Taloudellisuuden ja tehokkuuden vaatimukset ovat vahvistaneet keskushallinnon viranhaltijoiden asemaa ja kunnanjohtajan rooli strategisena johtajana on kasvanut. Tutkimuksessa havaitaan, että kunnanjohtajien strateginen johtaminen vaihtelee merkittävästi. Johtaminen muotoutuu kunnanjohtajien persoonallisten mieltymysten mukaan ollen monesti enemmän taktista kuin strategista. Kunnanjohtajat toimivat osin ennustamattomasti tarttuen tilannesidonnaisesti kiinni erilaisiin positiivisiin mahdollisuuksiin. Näistä luodaan uusia hankkeita vuosittaisesta budjettiraamista riippumatta, olivat ne strategisesti merkittäviä tai eivät. Kunnanjohtaja luo todellista strategiaa näin jatkuvasti. Kunnanjohtajien keskeisenä johtamisen huolenaiheena on talous ja siellä budjettirahoituksen riittävyys, ei niinkään tuloksellisuus ja tehokkuus. Strategiaprosessi vaihtelee kunnittain ja on usein kunnanjohtajan luomus. Strategiaprosessissa ei muodostu kuntiin yleensä yhtenäistä määriteltyä kieltä ja johtamistapaa. Kohdekunnissa strategiaprosessi liittyy vuosittaiseen talousarvioprosessiin, mutta strategioiden luominen ja käytäntöön vieminen vaihtelee kunnittain. Vain Jalasjärvellä ja Peräseinäjoella luottamushenkilöt osallistuvat laajasti strategioiden määrittelyyn. Aikaisemmissa suomalaista kunnallista johtamista käsittelevissä tutkimuksissa on tehty havainto, että luottamushenkilöiden vaikutus kunnan strategiseen johtamiseen on vähäinen. Havainto saa vahvistusta tässä tutkimuksessa. Henkilöstö ei merkittävästi osallistu tutkimuskunnissa strategiatyöhön, vaan sen tekee lähinnä ylin viranhaltijajohto. Kuntien johtoryhmillä ei myöskään ole merkittävää strategista roolia. Viranhaltijoiden osallistumisen vähäisyys heikentää strategian käytäntöön viemisen mahdollisuuksia. Käytännön merkitys Tutkimus kuvaa kuntien strategisen johtamisen ilmenemismuotoja. Kunnanjohtajalla on keskeinen strategisen toimijan rooli. Strategiaprosessilla on keskeinen merkitys tavoitteiden toteuttamisessa. Mikäli henkilöstön osallistuminen strategioiden valmisteluun olisi laajempi, myös toteutus voisi onnistua paremmin. Lisäksi johtajien tulisi systemaattisesti seurata ja valvoa strategioiden toteutumista. Tämä on usein laiminlyöty. Tuloksellisuuden ja tehokkuuden tarkastelu ja mittaaminen ovat monissa kunnissa heikosti toteutettu. Mikäli haluaan lisätä luottamushenkilöiden vaikutusta strategisina johtajina, on strategiaprosessin synnytettävä vaihtoehtoja keskusteluun ja poliitikkojen on uskallettava tarttua keskeisiin aiheisiin. Nyt vaihtoehtoja ei luoda eikä keskusteluja käydä ennen kuin on myöhäistä. Päätökset syntyvät pakon edessä. Tutkimuksen jatkaminen Tutkimusteemaa voidaan edelleen syventää ja tarkastella strategisen johtamisen ja tuloksellisuuden ja tehokkuuden välistä yhteyttä. Tutkimusta voidaan myös suunnata tarkastelemaan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välistä suhdetta strategian toteuttamisessa, arvioiden tätä suhdetta tehokkuuden kriteerein. Tulevaisuuden tutkimusteemoja on monia, kunnan strateginen johtaminen ja sen eri ulottuvuudet ovat olleet vähän tutkittu alue viime vuosina.