MTT:n selvityksiä 51. Tämän selvityksen tavoitteena oli arvioida neljän maaseudun tuotteen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ja -kustannukset sekä kehittää elinkaari- ja elinkaarikustannusarvioinnin malli pienille ja keskisuurille yrityksille. Elinkaariarvioinnilla tarkoitetaan tuotteen tai palvelun ympäristövaikutusten arviointia koko elinkaaren ajalta. Elinkaarikustannusarvioinnin avulla selvitetään elinkaaren aikaiset ympäristökustannukset. Tutkittavia tuotteita olivat: kurkku, palvikinkku, puuverhoiltu hevostallirakennus ja kalan elinkaaripalvelu. Selvitys on osa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) johtamaa ja vuosina 2001-2004 toteutettavaa Rural LIFE Design -projektia, jonka tavoitteena on rakentaa maaseudun tuotteiden ja palveluiden ekotuotteistamiseen toimintamalli. Malli rakennetaan tutkimuksen, koulutuksen, maaseudun pienyritysten ja ympäristöviranomaisten yhteistyönä ja se pohjautuu elinkaarianalyysiin ja kestävän kehityksen periaatteisiin. Elinkaariarviointi osoittautui tärkeäksi menetelmäksi, jonka avulla voidaan systemaattisesti selvittää tuotteen tai palvelun elinkaareen aikaiset ympäristövaikutukset aina raaka-aineen hankinnasta tuotteen hylkäämiseen asti. Ympäristömyönteisten tuotteiden kehittämisessä oleellista on keskeisten ympäristökuormien tunnistaminen tuotteen tai palvelun elinkaaren ajalta. Selvityksessä kävi kuitenkin ilmi, että tavanomainen elinkaariarviointi ei ole käyttökelpoinen työkalu pk-yrityksille johtuen sen monimutkaisuudesta, suuresta resurssien tarpeesta ja kalleudesta. Kehitetyn Life Cycle Management and Eco-efficiency Tool -mallin avulla yritykset voivat keskittyä arvioimaan toiminnastaan syntyviä ympäristökuormia kuuden indikaattorin avulla. Indikaattoreita ovat: energian, veden ja raaka-aineiden kulutus, päästöt ilmaan ja veteen sekä jätteet. Malli vaatii vielä kuitenkin metodologista kehittämistä ja testausta, jotta se on toimiva pk-yrityksille. Lisäksi sen käyttöä rajoittavia tekijöitä, kuten materiaalien ekotasetietojen puuttumista tulisi pyrkiä poistamaan tuottamalla enemmän ns. materiaali- ja ekotietopankkeja. Myös yritysten itsensä olisi tärkeää koota ja kehittää järjestelmällisesti omien tuotantoprosessien ja -laitosten tuotekohtaisia tietoja. Tulevaisuudessa huomioita tulisi kiinnittää myös niihin asioihin, jotka motivoivat yrityksiä ympäristökysymyksissä. Jatkossa yritysten, myös pk-yritysten, on oltava tietoisempia tuotantonsa ympäristövaikutuksista. Elinkaariajattelu on hyvä alku pyrittäessä kohti vastuullista ja ympäristömyönteistä yrittäjyyttä.