Valokuvaaja Aino Huhtaniemi on kuvannut suomalaisia kouluja Utsjoelta Turkuun. Kirjaan on valittu 75 kuvaa 24 koulusta. Kuvissaan Huhtaniemi keskittyy tiloihin, yksityiskohtiin ja ihmisen ympäristöönsä jättämiin jälkiin. Kuvat ovat runollisia arkkitehtuurikuvia. Niissä ei ole ihmisiä, mutta kuvien tilat kertovat käyttäjistä, nykyisistä ja menneistä.Runollisuuden lisäksi kuvat ovat hellyyttävän humoristisia. Kaikilla meillä on muistoja kouluista, niistä pienistä asioista, joista opintie rakennetaan. Tätä aineistoa Aino Huhtaniemi on kuvannut herkällä otteella.Kirjaan ovat kirjoittaneet artikkelit CIMO:n johtaja Pasi Sahlberg ja filosofi Tuomas Nevanlinna. Esipuhe on Aino Huhtaniemen. Pasi Sahlberg kartoittaa hienosti koulutuksen historiaa ja nykypäivää ja lopettaa artikkelin: "Tämän kirjan valokuvista huokuu se reiluus, joka kiteyttää suomalaisen peruskoulun hengen". Tuomas Nevanlinna pohdiskelee koulua sekä koulutusta ja ottaa kuvista vaikutteita: "Huhtaniemen kuvissa nousee kuitenkin esiin kolmas, hienovaraisempi universaalisuuden ulottuvuus: koulun fyysinen universaalisuus. Tässä piilee myös syy siihen, että valokuvat ovat, ehkä yllättävästikin, hauskoja".