Tämä on 19. Viestintäoikeuden vuosikirja. Kirjassa tarkastellaan monien eri oikeudenalojen piiriin kuuluvia aiheita, mikä kuvastaa hyvin viestintä- ja informaatio-oikeuden monipuolista luonnetta.

Sananvapaus on demokraattisen oikeusvaltion kulmakivi, ja sillä on tärkeä merkitys myös ihmisten itseilmaisulle ja itsensä toteuttamiselle. Myöskään sananvapauden viihteellistä merkitystä ei sovi aliarvioida. Sananvapaus ei kuitenkaan ole rajaton, vaan sitä voidaan rajoittaa lailla tiettyjen muiden oikeuksien turvaamiseksi, kunhan rajoitukset ovat muun muassa välttämättömiä sekä oikeassa suhteessa niillä tavoiteltuun hyväksyttävään päämäärään.

Kirjassa valotetaan sananvapauden sisältöä ja rajoja yksityiselämän ja kunnian suojan osalta erilaisissa konteksteissa, kuten esimerkiksi taiteellisessa ilmaisussa ja kantaa ottavassa verkkokeskustelussa. Arvioinnin kohteena ovat myös uskonnollinen ja aatteellinen sananvapaus sekä näihin liittyen viime aikoina paljon puhuttaneet kiihottamisrikokset. Myös vaikutusta verkkoalustojen käyttäjien tuottaman sisällön poistamispäätöksissä arvioidaan. Osoituksena sananvapauden laajasta soveltamisalasta on tietokone- ja konsolipelien sananvapauskysymyksiä valottava kirjoitus. Verkkotunnusten jäädytystä koskeva artikkeli antaa ajankohtaisen ja huolestuttavan kuvan Venäjän sananvapaustilanteesta. Kirjan viimeinen kirjoitus on ajankohtainen kriisiviestintää eri näkökulmista tarkasteleva puheenvuoro.