Viestintäoikeus on ulospäin avautuva oikeudenala. Sen piirissä sovelletaan puhtaasti viestintäoikeudellista normistoa sekä useiden ns. perinteisten oikeudenalojen normeja eri oikeudenalojen leikkauspisteissä viestintään tai joukkoviestintään liittyvissä tilanteissa. Viestintäoikeudelliset oikeuskysymykset liittyvät usein sanan- tai ilmaisuvapauteen oikeutena levittää tai vastaanottaa erilaisia tietoja, mielipiteitä tai muita viestejä. Kysymys voi olla esimerkiksi sananvapauden ja yksityiselämän suojan välisestä punninnasta tai laajemmasta sananvapauden käyttämistä koskevasta asiasta, kuten vaikkapa viestinnän moniarvoisuuden sekä viestinnän infrastruktuurin ja rakenteiden turvaamisesta.
Tämän kirjan tarkoituksena on luoda yleiskuva viestintäoikeudesta oikeudenalana sekä tulkita ja analysoida keskeistä viestintäoikeudellista normistoa. Aihepiireinä ovat sananvapaus ja yksityiselämän suoja perus- ja ihmisoikeuksina, keskeiset sananvapauden käyttämistä koskevat kriminalisoinnit, kuten yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, kunnianloukkaus, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, uskonrauhan rikkominen, viestintärauhan rikkominen ja identiteettivarkaus. Kirjassa käsitellään myös julkaistun viestin tai kuvan aiheuttamaa korvausvastuuta sekä työntekijän sananvapauden ja lojaliteettivelvollisuuden suhdetta. Lisäksi teoksessa tarkastellaan sananvapauslain säännöksiä esimerkiksi oikaisu- ja vastineoikeudesta sekä lähdesuojasta.
Kirja on tarkoitettu Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykoekirjaksi, mutta sitä voidaan käyttää myös viestintäoikeuden oppikirjana viestintäoikeuden, viestinnän tai journalismin opinnoissa. Kirjoittaja, OTT, VT Päivi Korpisaari työskentelee viestintäoikeuden professorina Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.