Ihmisten ja eläinten ruumiinosien nimitykset ovat maailman kielissä merkittävä uusien kieliopillisten ilmaisukeinojen lähde. Tässä tutkimuksessa kieliopillistumisen teoreettinen kuvaus saa kielitypologisen painotuksen ja tutkimuksen yleisenä teoreettisena kehyksenä on kognitiivinen kielentutkimus. Tutkimus hyödyntää aineistoa suomen ja viron nykykielten lisäksi vanhasta ja 1800-luvun kirjakielestä.