Murrosiän kehitysvaiheessa nuoret etsivät sosiaalista asemaansa ja elämäntyyliään kodista ja kodin ulkopuolelta. Tänä herkkänä aikana he tarvitsevat tukea erityisesti psykososiaalisten taitojen kehittämisessä ja mielenterveys­kysymyksissä.
Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää kouluterveydenhoitajille nuorten terveyden edistämiseen sisällöllisesti ja rakenteellisesti perusteltu työväline, josta käy­tän nimeä terveysmuotokuvamittari. Terveydenhoitaja ja nuori keskustelevat yhdessä nuoren terveysvalinnoista. Keskustelun tuloksena hahmottuu nuoren yksilöllinen terve­ysmuotokuva. Menetelmät ja aineisto: Tutkimusmenetelminä ovat realistinen evaluaatio ja laadul­linen sisällönanalyysi. Tutkimus etenee teoriaa ja käytäntöä vuorottelevan päättelyn avulla kohti terveysmuotokuvamittarin mallinnusta. Aineisto koostuu hoito-, kansanter­veys- sosiaalilääke-, yhteiskunta- ja kasvatustieteellisistä sekä terveyskasvatuksen alan tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Empiiristä aineistoa edustavat Kainuulaisten nuorten terveysmuotokuva -hankkeen raportit ja tutkimukset. Hankkeen aikana vuosina 1995 ­1998 neljä (4) kouluterveydenhoitajaa kokeili terveysmuotokuvamittaria peruskoulun yläasteella yhden ikäluokan (n= 118) kouluterveystarkastuksissa. Tulokset: Terveysmuotokuvamittari saa nuorille ikäspesifin sisällön ja rakenteen evaluaatioprosessin aikana. Interventiivisessä haastattelussa terveydenhoitaja ja nuori pohtivat modernin nuoruuden tärkeitä arkielämän terveysvalintoja. Vuorovaikutustilan­teissa syntyy näkemys nuorten vahvuuksista sekä kehittymishaasteista. Terveysmuoto­kuvien avulla voidaan tunnistaa yksilölliset ohjauksen tarpeet sekä erityistä tukea tarvit­sevat nuoret. Työväline edellyttää vielä empiiristä kokeilua ja luotettavuuden testaamis­ta. Mahdollista olisi kehittää terveysmuotokuvamittarista arviointiperusteineen tietoko­nesovellus osaksi terveydenhuollon terveyskertomusjärjestelmiä. Johtopäätökset ja jatkotutkimusehdotukset: Terveysmuotokuvamittari ja interventii­vinen haastattelu mittaus menetelmänä on eräs systemaattinen keino etsiä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ja parantaa nuorten mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäris­tönsä terveydestä. Modernia nuoruutta elävät nuoret tarvitsevat tuekseen välittäviä ai­kuisia, joilla on aikaa kuunnella. Tulokset antavat ideoita terveyden edistämisen koulu­tussisältöjen ja työmenetelmien kehittämiseen sekä opettajakoulutuksessa että terveys­alan ammatillisessa koulutuksessa. Tutkijoiden haaste on selkeyttää promotiivisia, pre­ventiivisia ja terveyskasvatuksen ammatillisia työprosesseja nuorten terveyden edistä­misessä sekä tutkia ammattikäytäntöjen toteutumista ja työmenetelmien uudistumista kouluissa ja kouluterveydenhuollossa. Yleinen suomalainen asiasanasto: terveysmuotokuva; nuori; perhe; terveyden edistämi­nen; terveyskasvatus; mittaaminen; realistinen evaluaatio; interventiivinen haastattelu.