Murrosiän kehitysvaiheessa nuoret etsivät sosiaalista asemaansa ja elämäntyyliään kodista ja kodin ulkopuolelta. Tänä herkkänä aikana he tarvitsevat tukea erityisesti psykososiaalisten taitojen kehittämisessä ja mielenterveyskysymyksissä. Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää kouluterveydenhoitajille nuorten terveyden edistämiseen sisällöllisesti ja rakenteellisesti perusteltu työväline, josta käytän nimeä terveysmuotokuvamittari. Terveydenhoitaja ja nuori keskustelevat yhdessä nuoren terveysvalinnoista. Keskustelun tuloksena hahmottuu nuoren yksilöllinen terveysmuotokuva. Menetelmät ja aineisto: Tutkimusmenetelminä ovat realistinen evaluaatio ja laadullinen sisällönanalyysi. Tutkimus etenee teoriaa ja käytäntöä vuorottelevan päättelyn avulla kohti terveysmuotokuvamittarin mallinnusta. Aineisto koostuu hoito-, kansanterveys- sosiaalilääke-, yhteiskunta- ja kasvatustieteellisistä sekä terveyskasvatuksen alan tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Empiiristä aineistoa edustavat Kainuulaisten nuorten terveysmuotokuva -hankkeen raportit ja tutkimukset. Hankkeen aikana vuosina 1995 1998 neljä (4) kouluterveydenhoitajaa kokeili terveysmuotokuvamittaria peruskoulun yläasteella yhden ikäluokan (n= 118) kouluterveystarkastuksissa. Tulokset: Terveysmuotokuvamittari saa nuorille ikäspesifin sisällön ja rakenteen evaluaatioprosessin aikana. Interventiivisessä haastattelussa terveydenhoitaja ja nuori pohtivat modernin nuoruuden tärkeitä arkielämän terveysvalintoja. Vuorovaikutustilanteissa syntyy näkemys nuorten vahvuuksista sekä kehittymishaasteista. Terveysmuotokuvien avulla voidaan tunnistaa yksilölliset ohjauksen tarpeet sekä erityistä tukea tarvitsevat nuoret. Työväline edellyttää vielä empiiristä kokeilua ja luotettavuuden testaamista. Mahdollista olisi kehittää terveysmuotokuvamittarista arviointiperusteineen tietokonesovellus osaksi terveydenhuollon terveyskertomusjärjestelmiä. Johtopäätökset ja jatkotutkimusehdotukset: Terveysmuotokuvamittari ja interventiivinen haastattelu mittaus menetelmänä on eräs systemaattinen keino etsiä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ja parantaa nuorten mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä. Modernia nuoruutta elävät nuoret tarvitsevat tuekseen välittäviä aikuisia, joilla on aikaa kuunnella. Tulokset antavat ideoita terveyden edistämisen koulutussisältöjen ja työmenetelmien kehittämiseen sekä opettajakoulutuksessa että terveysalan ammatillisessa koulutuksessa. Tutkijoiden haaste on selkeyttää promotiivisia, preventiivisia ja terveyskasvatuksen ammatillisia työprosesseja nuorten terveyden edistämisessä sekä tutkia ammattikäytäntöjen toteutumista ja työmenetelmien uudistumista kouluissa ja kouluterveydenhuollossa. Yleinen suomalainen asiasanasto: terveysmuotokuva; nuori; perhe; terveyden edistäminen; terveyskasvatus; mittaaminen; realistinen evaluaatio; interventiivinen haastattelu.
