MTT:n selvityksiä 66. Tässä tutkimuksessa keskitytään siihen, miten pellon luontainen sadontuottokyky vaikuttaa pellon tuottoarvoon. Maatalouden taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten on arvioitu laskeneen pellon sadontuottokyvyn arvoa olennaisesti (Maanmittauslaitos 1998, "jyvitys"). Perinteisesti peltojen sadontuottokyky ja sen arvo on ollut keskeinen kysymys tilusjärjestelyissä. Jos sadontuottokyvyn merkitys on laskenut, kuten talousteorian perusteella voidaan epäillä, helpottuvat tilusjärjestelyt tältä osin olennaisesti. Aikaisemmissa tutkimuksissa pellon ominaisuuksien arvoja on tutkittu kauppahintatilastojen perusteella. Suomessa kauppahintatilastot eivät kuitenkaan sisällä juurikaan tietoa peltokauppojen kohteena olleiden peltojen laadusta. Tässä tutkimuksessa pellon luontaisen kasvukunnon tuottoarvo selvitettiin kannattavuuskirjanpitotilojen tilinpäätöstietojen, peltolohkorekisterin tilustietojen ja Viljavuuspalvelu Oy:n viljavuusanalyysitietojen avulla. Tulosten perusteella jyväluvulla mitatulla peltojen maalajeilla ja multavuudella, eli luontaisella viljavuudella, tilan sisäisellä maalaji- ja multavuusvaihtelulla sekä peltojen pH:lla on tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä tiloilla aikaansaatavaan taloudelliseen tulokseen. Tilakohtaiset tekijät vaikuttavat kuitenkin voimakkaasti siihen, miten merkittävä yhteys on taloudellisesti. Jyvityksen pisteluku osoittautui hyväksi mittariksi arvioitaessa peltojen luontaisen sadontuottokyvyn arvoa. Tilakoosta sekä jyväluvun tasosta riippumatta jyvityksen pisteluvun arvoksi tuli noin 80 €/jyväpiste/ha. Tuotantosuunnittain jyväpiste saa kuitenkin huomattavan erilaisia arvoja. Tässä tarkastelussa 80 % tiloista oli kotieläintiloja ja 20 % kasvinviljelytiloja. Jyväpisteen arvon todettiin olevan myös vahvasti yhteydessä peltojen pH:n tasoon. Tutkimusaineistossa peltojen pH oli keskimäärin 6,1. Tilakohtaisten tekijöiden yhteys pellon sadontuottokyvyn arvoon tekee tulosten soveltamisesta haastavaa. Peltojen pH:lle tai jyväluvulle ei voidakaan antaa yksiselitteisiä ja kaikkiin tilanteisiin sopivia arvoja, vaikka ne olisivat käytännön sovellutuksissa tarpeellisia. Tulokset antavat kuitenkin lisätietoa tilakohtaisten tekijöiden vaikutuksesta pellon kasvukunnon arvoon. Tulokset auttavatkin ymmärtämään, kuinka helposti pellon laatu voi nousta kiistan aiheeksi tiluksia järjesteltäessä.