Merkittävä määrä typpeä kulkeutuu ympäristöön karjanlannasta haihtuvana ammoniakkina. Ammoniakkipäästöt aiheuttavat rehevöitymistä, happamoitumista ja muita ympäristöhaittoja. Tässä tutkimuksessa selvitettiin erilaisten lannankäsittelytekniikoiden (ilmastus, separointi, imeyttäminen turpeeseen) ja levitystapojen (hajalevitys, nauhalevitys letkulevittimellä, sijoittaminen, multaaminen äestämällä) vaikutusta ammoniakin haihtumiseen pellolla sekä nurmen ja viljojen typenottoon. Myös turpeeseen imeytetyn lietelannan vaikutusta maan ominaisuuksiin tutkittiin. Tavoitteena oli löytää menetelmiä, joilla voidaan lisätä lannan typen hyväksikäyttöä ja vähentää typpipäästöjä ympäristöön. Sijoittaminen ja multaaminen äestämällä vähensivät ammoniakin haihtumista selvästi enemmän kuin lannan levittäminen pienemmälle alalle nauhalevityksen avulla tai lannan kuiva-aineen vähentäminen ilmastuksella tai separoinnilla. Pintalevityksen ammoniakkipäästöt olivat pienet, kun sian lietelantaa levitettiin muokatulle savimaalle tai kevätvehnäkasvustoon varhaisissa kasvuvaiheissa. Nurmella sen sijaan pintalevitetyn naudan lietelannan liukoisesta typestä haihtui noin puolet. Pintalevitetystä turvelannasta ammoniakin haihtuminen oli hidasta mutta jatkui pitkään. Sateen tai sadetuksen jälkeen turvelantakerros maan pinnalla hidasti maan kuivumista. Multaaminen oli turvelannan typen hyväksikäytön kannalta vähemmän tärkeää kuin lietelannan, mutta kumpikin lanta vaikutti voimakkaammin mullattuna. Toistuvasti käytettynä turvelanta lisää maan eloperäistä ainesta ja murujen kestävyyttä. Sänkimuokkaus nopeuttaa vaikutusta pintamaassa kyntöön verrattuna. Sijoittaminen ja multaaminen nostivat lannan liukoisen typen näennäistä hyväksikäyttöastetta sekä nurmella että viljoilla, vaikka viljapellosta ammoniakin haihtuminen oli vähäistä myös lannan jäädessä pintaan. Viljapeltoon pintalevitetyn lannan liukoinen typpi ilmeisesti sitoutui kuivaan pintamaahan ja oli pääosin kasvien juurten ulottumattomissa. Karjanlannan täydentäminen väkilannoitetypellä, mikä lisää kasveille käyttökelpoisen typen määrää maassa kasvukauden alussa, kohotti lannan ja väkilannoitteen typen näennäistä hyväksikäyttöastetta.
