Kirja kertoo kuopiolaisten elämästä ja kohtaloista vuonna 1918. Henkilöhakemistossa on yli 900 Kuopion tapahtumiin osallistuneen nimi.
Kuopion taistelu käytiin helmikuun alussa 1918 urheiluhengessä. Näin on luonnehtinut kahdeksan päivää helmikuun alussa 1918 kestänyttä mittelöä historian emeritusprofessori Jussi T. Lappalainen. Kuopiossa syntynyt Lappalainen tuntee ja tietää tapahtumien kulun Suomen itsenäistymisen ajan tutkijana. Muitakin syitä kuin urheiluhenki Kuopion vuoden 1918 tapahtumien ketjulle on. Niistä kerrotaan tässä kirjassa.
Kuopion työväen radikalisointi ei sujunut vallankumousta ajavien suunnitelmien mukaan. Haminan huligaanien vierailulla Kuopiossa marraskuussa 1917 ei ollut toivottua vallankumouksellista vaikutusta. Toinen merkittävä tekijä oli se, että Kuopion ärhäkimmät sosialistit siirtyivät tammikuussa 1918 kansanvaltuuskunnan palvelukseen Helsinkiin. Useimmat Kuopion työväen ykkösketjun pelaajat pakenivat keväällä 1918 Venäjälle, jossa he tapasivat kohtalonsa.
Vuosi 1918 oli Kuopiossa kurjaakin kurjempi, mutta ei niin kurja kuin useammalla muulla kevään 1918 taistelupaikkakunnalla. Sujuvasta yhteiskunnallisen ristivedon päättymisestä kertoo se, että Kuopio oli yksi harvoista kaupungeista, jossa sosialidemokraatit saivat enemmistön loppuvuoden 1918 kunnallisvaleissa.