Ruokaväärennösten maailma on kirjava: värjättyä tonnikalaa, lyijyä sisältävää paprikajauhetta, naudaksi väitettyä hevosenlihaa… Elintarvikepetosten kiemurat ulottuvat syvälle ruokaketjuun, alkaen laittomista kasvinsuojeluaineista ja päättyen ravintoloiden työntekijöiden alipalkkaukseen. Onneksi nykyaikaisen valvonnan ja säädösten ansiosta suomalaisen ei tällä hetkellä suuremmin tarvitse pelätä ruokaväärennöksiä.

Kun ruokaväärennöksiä paljastuu, niiden takana ovat hyvin monenlaiset toimijat, niin yksittäiset pienet tahot kuin isot yrityksetkin. Vaikka ilmiö näyttäytyy helposti lähinnä muista maista tulevien kohu-uutisten kautta, niin myös suomalaiset tekevät elintarvikepetoksia.

Ruokaväärennösten määrästä ei ole kuitenkaan tarkkaa tietoa, sillä havaittuja petoksia ei tilastoida kattavasti EU:n alueella, ja moni ruokaväärennös jää pimentoon. Väärennösten epäillään kuitenkin olevan kasvussa, sillä niihin sotkeutuu yhä useammin myös järjestäytynyt rikollisuus. Esimerkiksi mafialle ruokaväärennökset tarjoavat huumekauppaa helpomman ja vähäriskisemmän keinon tienata rahaa.

Väärennösriskiä kasvattaa myös muun muassa ilmastonmuutos, joka muuttaa monien tuttujen kasvien viljelymahdollisuuksia ja vaikuttaa satomääriin. Kirja tarjoaa laajan kattauksen esimerkkejä elintarvikepetoksista ja kertoo niiden selvittelystä. Lisäksi teos tarjoaa kuluttajalle vinkkejä siihen, miten ruokaväärennösriskiä voi pienentää omilla valinnoilla.