Bertha syntyi ruotsinkielisellä Pohjanmaalla 1840-luvulla. Nälkävuodet kuljettivat etelään. Taakse jäivät punainen kapiokirstu, lattialankkujen tuttu narahdus, oma kieli. Tilalle hän sai seitsemän lasta, Viipurin ja talon, jonka pihalla oli syreenimaja. Sodat ja vallankumoukset oli elettävä, omat ja lasten murheet kannettava.

Berthan kouluikäinen pojanpoika Väinö elää 1920-luvun Viipurissa. Hänen kanssaan jutellessaan Bertha kurottaa menneeseen, siirtyy vuosien taakse.