Paula Sankelon runokokoelma on rakkauskirje jäälle. Runojen keskeinen aihe on arktisen alueen luonto. "Katoava jää" kysyy, mikä jatkuu ja mikä lohduttaa, kun napaseutu sulaa. Sankelo kirjoittaa katkoksista, mutta myös jatkuvuudesta ja lohdusta – jää heijastaa sekä valoa että pimeää.
"Longyearbyen on pohjoisin paikkakunta, jossa on ympärivuotista siviiliasutusta. Kun kirjoitan runon, mietin usein, että se saattaa olla sillä hetkellä lähimpänä pohjoisnapaa kirjoitettu runo, ainakin suomen kielellä. Runojeni jääkarhut, mursut, valaat ja jäätiköt ovat lähiluontoani. Ihmisen oleskelu täällä – myös minun – on väkivaltaista ja kuluttavaa. Tämä ristiriita ajaa osaltaan minua kirjoittamaan."
Paula Sankelo on fysiikan ja kotimaisen kirjallisuuden maisteri sekä energiatekniikan diplomi-insinööri. Hän asuu perheineen Huippuvuorilla. Sankelo on tutkija, mutta parhaillaan virkavapaalla ja työskentelee Longyearbyenissä paikallisessa museossa. Hän myös kirjoittaa ja toimittaa kirja-arvioita. "Katoava jää" on Sankelon esikoisrunokokoelma.