Yksityisyyden ja luottamuksellisen liiketoimintatiedon suojaamiseen verotuksessa liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia ja tärkeitä. Onhan verohallinto yksi suurimmista yksityistä koskevan tiedon kerääjistä ja käsittelijöistä. Tätä suojaa on perinteisesti ajateltu toteutettavan verotustietojen salassapidolla ja salassapitovelvoitteilla. Osittain ristiriitaisesti tiukan salassapidon kanssa samanaikaisesti verovelvollisten tulo- ja varallisuustiedot ovat kuitenkin kohtuullisen laajasti julkisia.

Kysymys tietojen salassapidettävyydestä ja julkisuudesta muodostaa kuitenkin vain yksityisyyden ja liiketoimintatiedon luottamuksellisuuden suojan yhden osa-alueen. Aihepiiri on laajempi ja oikeudellisesti hyvin monitahoinen. Lohiniva-Kerkelän teoksessa käsitelläänkin laajemmin sitä, mitä yksityisyys ja liiketoimintatiedon luottamuksellisuus merkitsevät verotuksen toimittamisessa ja minkälaisilla oikeudellisilla järjestelmillä niitä verotuksessa suojataan. Samoin työssä käsitellään sitä, voiko yksityisyyden suoja rajoittaa verohallinnon tiedonhankintaa, ja millä tavoin hankittua tietoa verohallinto voi verotuksessa käyttää. Tarkastelun lähtökohtana teoksessa on yksityisyyden ja henkilötietojen suojan sekä tiedonsaantioikeuden perus- ja ihmisoikeussidonnaisuus ja sen vaikutus verotuksessa. Teoksessa hahmotetaan yhdellä oikeudellisen elämän osa-alueella sitä muutosta, joka Suomessa on tapahtunut perusoikeus- ja perustuslakiuudistuksen myötä.

Teokseen sisältyy katsaus ilmoittamis- ja verotustietojen salassapitovelvollisuuden sääntelyn kehitykseen sekä henkilötietolain, julkisuuslain ja vero-oikeudellisen erityissääntelyn väliseen suhteeseen. Varsinainen verotustietojen käsittelyyn kohdistuva tarkastelu noudattaa verotusmenettelylain ja verotustietolain mukaista jaottelua eriytyen tietojen hankintaa, tietojen julkisuutta ja salassapidettävien tietojen luovuttamista koskeviin osioihin. Teos on osittain muokattu versio väitöskirjasta, joka tarkastettiin Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa helmikuussa 2003.