1990-luvun puoliväliin asti Suomi oli ainoa Euroopan maa tai länsimaa, jossa van- kiluku laski. Tämän kehityskaaren aikana vuodet 1970-1997 oikeusministeriön vankeinhoito-osaston ylijohtajana oli Karl Johan Lång, lempinimeltään Koojii (1934-1998). Tätä ennen hän oli vankeinhoito-osaston koulutusjohtajana vuodesta 1962.
Hänen elämäntyötään on kuvattu osana rikosoikeuden suurta linjaa, humaania mut- ta silti asiallisen tiukkaa. Hän oli laaja-alainen humanisti, kriminaalipoliitikko ja hal- lintointellektuelli, kiihkeän kiinnostunut yhteiskunnallisesta uudistustyöstä, politiikas- ta.
Hän osallistui vapaaseen kansalaiskeskusteluun vankilareformeja ja rikosoikeutta laajemmaltikin toimiessaan legendaarisen Nyliberala Studentförbundetin puheen- johtajana, perusoikeuskomitean puheenjohtajana tai Ihmisoikeusliiton aktivistina ja rauhanaatteen tukijana. Hän analysoi ja kommentoi asianajajien ja poliisin toimin- taa, mutta yhtä hyvin arvioi vankien muistelmia ja elämänkertoja historian saatossa. Hän oli yksi suomenruotsalaisten intellektuellien joukossa, joka loi maamme 60-luvun vapaamielistä ilmapiiriä.
Hänen monipuolisesta kirjallisesta tuotannostaan tähän kirjaan on valittu 16 lähinnä kontrollipolitiikkaa käsittelevää edustavaa kirjoitusta. Ne ovat yhä ajankohtaisia, kun kriminaalipolitiikkamme on kiristymässä ja vankilukumme nousemassa.
Mukana on myös ensi kertaa julkaistava, Koojiin presidentti Urho Kekkosen pyynnöstä jo vuonna 1968 laatima yhden miehen mietintö jehovantodistajien mah- dollisesta vapauttamisesta asevelvollisuudesta. Se oli aikansa radikaali ehdotus, joka toteutui vasta yli 15 vuoden kuluttua.
Karl Johan Lång joutui virkakautensa loppuvaiheessa ankaran kritiikin alaiseksi "liian liberaalina" kriminaalipoliitikkona. Hänen artikkelivalikoimansa osoittaa linjan nojautuneen laajaan asiantuntemukseen, tutkimustietoon ynnä intohimoon parantaa myös ahtaimmilla olevien kansalaistemme sosiaalista asemaa.
Kirjaan sisältyy myös K.J. Långin julkaisuluettelo.