Talvisodassa kaatui yli 26.000 suomalaista, jonka lisäksi sodassa haavoittui yli 40.000 sotilasta. Talvisodassa oli kaksi poikkeuksellisen veristä päivää. Neuvostoliiton joukkojen hyökättyä maahan 30.11.1939, suomalaiset tekivät 23.12.1939 epäonnistuneen vastahyökkäyksen, jossa kaatui yli 650 miestä. Talvisodan verisin päivä oli kuitenkin 6.3.1940, jolloin vihollisen kiivaiden hyökkäysten seurauksena eri puolilla Karjalaa kaatui yli 800 suomalaista sotilasta. Verisin päivä merkitsi lopullista käännekohtaa Talvisodassa, sillä Suomella ei ollut käytännössä enää sotimiseen resursseja jäljellä, eikä mahdollisuuksia kärsiä vastaavia tappioita. Neuvostoliitto ilmoitti samana verisenä päivänä suostuvansa neuvottelemaan rauhasta. Suomi hyväksyi raskaat rauhanehdot ja rauha astui voimaan viikkoa myöhemmin 13.3.1940 kello 11.
Tässä kirjassa keskitytään Talvisodan verisimmän päivän 6.3.1940 taisteluihin ja niihin johtaneisiin tapahtumiin. Kirjaan on valittu 15 merkittäviä tappioita verisenä päivänä kärsinyttä joukkoyksikköä, joiden perustamisvaiheita, komentajia ja toimintaa rintamalla esitellään lyhyesti ennen maaliskuun 1940 veristen taisteluiden kuvaamista. Joukkoyksiköt on niiden sijainnin perusteella jaettu kuuteen ryhmään: Kuhmo (JR 27 ja SissiP 5), Kollaanjoki (JR 34, Kev.Os. 23, SissiP 4), Kitilä (JR 35 ja JR 38), Vuoksen saaret (JR 24, JR 23 ja JR 4), Taipaleenjoki (JR 19) ja Viipurinlahti (JR 11, JR 10, Er.P 20 ja PPP 5). Suurimmat tappiot näistä joukkoyksiköistä kärsi JR 35, jonka miehistä kaatui 6.3.1940 Petäjäsaaren verisessä taistelussa Kitilässä yhteensä 118. Petäjäsaaren suomalaiset puolustajat taistelivat käskyn mukaan lähes viimeiseen mieheen.