Yhtenäiskoulut, joissa vuosiluokkien 1–9 oppilaat opiskelevat samoissa tiloissa, ovat tänään aiempaa suurempia ja moninaisempia. Rehtorit eivät voi tukeutua pelkästään vaistoonsa ja hyvään onneensa, kun he rakentavat kouluihinsa oppimista edistävää kulttuuria. Lahteron tutkimus tarjoaa uutta tietoa yhtenäiskoulun johtamiskulttuurista ja sen alakulttuureista sekä eri opettajaryhmien tavasta tulkita rehtorin johtamistoimintaa. Monipuolisen ja kokonaisvaltaisen kuvauksen muodostamiseksi Lahtero on käyttänyt useita tutkimusmenetelmiä. Kirjallisen aineiston lisäksi hän on kerännyt aineistoa havainnoimalla ja haastattelemalla. Tarkoituksena on ollut tunnistaa rehtorin johtamiskulttuurin helpoimmin havaittavissa olevia muotoja ja haastatteluin selvittää opettajaryhmien näille antamia symbolisia merkityksiä, joista muodostuu merkitysten verkosto eli yhtenäiskoulun johtamiskulttuuri. Johtamiskulttuurin tunnusomaisiksi piirteiksi Lahteron tutkimuksessa nousivat yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, arvostus, tiedonkulku ja huumori. Yhteisöllisyyden tuntua tutkimuskouluun toivat muun muassa yhteiset tilaisuudet, joissa jokainen tulee kuulluksi, juhlat ja merkkipäivien vietot sekä avoin oppimisympäristö. Tärkeää yhteishenkeä loivat myös esimerkiksi henkilökunnan tiistai-infot.