Suomalainen koulu on menestystarina. Paljon tutkittu, kehitetty ja maailmalla arvostettu. Miten toimien jokainen yksittäinen koulu voi yltää omaan menestykseensä? Rehtorin rooli koulun johtajana on keskeinen, mutta parhaimmillaan koulun johtaminen on jaettua johtajuutta. Se on rehtoriuden kovaa ydintä ja yksi merkittävimmistä ammatillisista käsitteistä suomalaisen koulun johtamisessa.
Rehtorin ammatillinen kehitys vaikuttaa siihen, miten koulu asiantuntijayhteisönä toimii. Rehtorin kehittymistä tehtävässään voidaan kuvata ammatillisena matkana. Ensimmäisessä kehitysvaiheessa meillä on tyypillisesti hyvän järjestyksen koulu, joka täyttää sille asetetut tehtävät ja jonka johdossa on pätevä rehtori. Viimeisessä kehitysvaiheessa meillä on erinomaisesti johdettu koulu, jota johtaa erinomainen rehtori. Hän ymmärtää suoran ja epäsuoran pedagogisen johtamisen lisäksi johtamisen kulttuurisen ulottuvuuden. Tällöin koulussa työskennellään perustehtävän lisäksi pitkäjänteisesti toimintakulttuurin kehittämiseksi .
Koulun toimintakulttuuria näyttäytyy yleensä hyvin kompleksisena kokonaisuutena. Tutkimustiedon kautta kirjassa tuodaan esille rehtorin ja kouluyhteisön jäsenten merkitys toimintakulttuurin rakentamisessa. Kirja kertoo myös koulun toimintakulttuurin kehittämisestä käytännössä.
”Tämä on tärkeä ja kaivattu teos suomalaisesta oppilaitosjohtamisesta ja sen kehittämisestä. Kirja esittää tutkimusperustaan nojaten modernin kuvan tämän päivän oppilaitosjohtamisesta ja sen merkityksestä koulun ja toimintakulttuurin kehittämiselle. Teoksen lähestymistapa on kuitenkin myös käytännönläheinen. Kirja antaa työkaluja alkaen nykytila-analyysistä päätyen jaetun johtajuuden ja tiimiorganisaatiomallien rakentamiseen. Suosittelen lämpimästi teosta kaikille koulun kanssa tai koulussa työtään tekeville, erityisesti niin nykyisille kuin tuleville oppilaitosjohtajille.” Antti Ikonen, rehtori, Suomen rehtorit ry puheenjohtaja.
