Tekijä paneutuu pääasiassa kahteen riemuvuosijaksoon: Israelin valtion syntyvaiheisiin vuonna 1917 ja sen itsenäistymiseen 1948 sekä toisen riemuvuosikauden päättymiseen vuonna 2017. Vanhan testamentin mukaan riemuvuosi merkitsee sitä, että jokainen saa palata omalle perintömaalleen. Historiallisena tosiasiana voidaan todeta, että Israelin riemuvuosina on toteutunut hyvin dramaattisia kehityskulkuja: Israelin valtion syntyvaiheet, brittikenraali Allenbyn johdolla tapahtunut Jerusalemin vapauttaminen vuonna 1917 islamilaisten ottomaanien vallasta ja vuonna 1967 kuuden päivän sota, jonka tuloksena Itä-Jerusalem siirtyi Israelin haltuun.
Riemuvuodet ovat olleet jumalalllisen ennalleen asettamisen kulminaatiopisteitä. Hiljattain päättyneen riemuvuoden ennalleen asettamisen yhtenä puhuttelevana tapahtumana voidaan pitää Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätöstä 6.12.2017 tunnustaa Jerusalemin asema Israelin pääkaupunkina. Tätä seurasi päätös Yhdysvaltain suurlähetystön siirtämisestä Tel Avivista Jerusalemiin. Siirto toteutui 14.5.2018 eli täsmälleen samana päivänä, jolloin Israel juhli 70-vuotista itsenäisyyttään. Sattumaako?
Pyhän maan omistusoikeudesta kiistellään tänä päivänä usein raamatullisen ja historiallisen totuuden kustannuksella. Joskus jopa kaikella valheen voimalla. Käsillä oleva kirjanen antaa erinomaisen tietopaketin lisäymmärrystä Raamattua tuntevalle ja Lähi-idän kompleksisen tilanteen seuraajalle. Samoin myös Jerusalemin ja Israelin olemassaolon merkitys Jumalan ”silmäteränä” tulee kirkkaasti esiin.
Suosittelen lämpimästi tutustumista tähän rautaisannokseen Lähi-idän polttopisteessä vaikuttavista seikoista. -Martti Issakainen.