Virtuaalivaluutat (mm. bitcoin) ovat nousseet lyhyessä ajassa suuren yleisön tietoisuuteen, mutta niiden asemaan liittyy useita avoimia kysymyksiä. Taloustieteessä ja muussa yhteiskunnallisessa keskustelussa on arvioitu sitä, voisiko virtuaalivaluutta olla rahaa. Kansallisessa oikeustieteessä ei ole osallistuttu tähän virtuaalivaluutan ja rahan välisen keskusteluun, eikä kansallinen oikeustiede ole aiemmin historiassakaan kyseenalaistanut sitä, mitä rahalla oikeudessa tarkoitetaan, vaikka viime kädessä oikeusjärjestelmä luo vaihdannan viitekehyksen, eli määrää ne tavat, joilla voidaan tehokkaasti suorittaa maksut osapuolten välillä.
Väitöskirjassa syvennytään kontekstuaalisen oikeushistorian lähestymistavalla markan antamisesta (1860) alkaen aina nykyaikaan asti siihen, miksi rahan sääntely ja käsitys oikeudellisesta rahasta on muuttunut sekä mitä rahalla on oikeudessa tarkoitettu kunakin ajanjaksona. Kontekstuaalisen oikeushistoriallisen lähestymistavan mukaisesti oikeuden muutos sidotaan laajemmin yhteiskunnallisiin ja muihin oikeudellisiin muutoksiin. Lisäksi tutkimuksen yksi keskeisistä tavoitteista on tutkimusaineistoon perustuen esittää, voiko virtuaalivaluutta olla rahaa Suomen oikeusjärjestelmän näkökulmasta.
Tutkimuksessa osoitetaan, että rahasäädösten muutoksia ajoivat tyypillisesti i) raha-asiantuntijat, ii) markkinatoimijat (yrittäjät, osakkeenomistajat jne.) sekä iii) pankkien edustajat. Rahan sääntely muuttui kuitenkin pääsääntöisesti i) rahajärjestelmien muutosten yhteydessä ja ii) erilaisten talousolojen sekä talouskriisien seurauksena. Näiden suorien syiden taustalla vaikuttivat i) fiskaaliset intressit, ii) eri intressiryhmien opportunistiset tavoitteet sekä iii) muut vaihdantaan liittyneet syyt. On merkittävää, että oikeudellisen rahakäsitteen muutos ei ollut suoraan kytkeytynyt rahan sääntelyn muutoksiin, vaikka niillä olikin välillistä vaikutusta. Oikeudellisen rahakäsitteen merkittävimmät muutokset ovat olleet kiinteästi yhteydessä maksutapojen tai -välineiden muutoksiin, joiden taustalla ovat olleet taloustieteellisten rahadoktriinien muutokset. Lisäksi tutkimuksessa osoitetaan, että virtuaalivaluutta voi olla oikeudellisesti rahaa, mikäli se täyttää oikeustieteellisen rahateorian mukaiset kriteerit. Tutkimuksen kirjoitushetkellä markkinoilla ei kuitenkaan ole sellaista virtuaalivaluuttaa, joka täyttäisi nämä vaatimukset.
