Verhoseinän avulla tapahtuva ilmanvaihdon säätö lypsykarjalle tarkoitetuissa tuotantorakennuksissa edustaa uutta tekniikka maassamme. Kiinnostus on Suomessa lisääntynyt sen vuoksi, että kanadalaisten esimerkkien myötä on saatu tuntumaa tekniikan kelpoisuudesta pohjolan ankarassa talvessa. Tästä johtuen maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella on selvitetty, onko verhoseinäratkaisu toimiva ilmanvaihtotapa ja miten pihatto-olosuhteet käyttäytyvät eri vuodenaikoina. Tutkimushanke jakautui kenttämittaukseen ja vuosimallinnukseen. Mittauskohteiksi valittiin ensimmäisten maahamme valmistuneiden lämpöeristettyjen verhoseinäpihatoiden joukosta kolme rakennusta. Mittaukset suoritettiin helmi-maaliskuussa 2006 tuntuvien pakkasjaksojen aikaan. Kohteissa mitattiin ulko- ja sisälämpötilaa, suhteellista kosteutta sekä hiilidioksidi- ja ammoniakkipitoisuutta. Yksi kohde instrumentoitiin lisäksi ilmavirtausmittareilla, säteily- ja lämpövuoantureilla. Kaikkiin kohteisiin asennettiin sääasema. Tiedot kerättiin automaattisiin dataloggereihin. Lisäksi viljelijät pitivät seurantapäiväkirjaa, johon merkittiin verhojen asennot, muutokset eläinmäärissä sekä merkittävät sääilmiöt pihaton sisällä ja ulkona. Vertaamalla kerättyjä mittaustuloksia kehitettyyn tietokonemalliin voitiin todeta, että malli soveltuu verhoseinäpihaton ilmanvaihdon toiminnan arviointiin. Mallilla laskettiin ilmanvaihto, lämpötila, kosteus, hiilidioksidipitoisuus sekä ilmanvaihtoaukkojen tarvittava avaus vuoden jokaisena tuntina erilaisissa toimintaolosuhteissa. Laskennallisen tarkastelun perusteella ilmanvaihto on kaikissa tilanteissa riittävää, kesällä jopa runsasta. Kesäolosuhteissa tyynellä säällä ilma vaihtuu noin 10 kertaa tunnissa, mutta voi vaihtua tuulella jopa 100 kertaa tunnissa. Talvikauden minimi-ilmanvaihto oli lasketussa pihatossa 1 vaihtoa tunnissa. Sen ylläpito talvikauden muuttuvissa sääoloissa edellyttää tarkkaavaista ilmanvaihtoaukkojen säätelyä tai vaihtoehtoisesti automaattista ohjausta esimerkiksi sisälämpötilan perusteella. Pihaton sisälämpötila laskee hieman nollan alapuolelle 66 tuntina vuodessa, tällöinkin vasta -25 °C alapuolella. Tavoitteellisessa 5 °C lämpötilassa pihatto pysyy lähes 60 % vuoden kaikista tunneista. Kesällä sisälämpötila seuraa ulkolämpötilaa ja ylittää 5 °C rajan 40 %:ssa vuoden kaikista tunneista. Kaasupitoisuudet on mahdollista pitää MMM:n ilmanvaihdolle asettamien rajojen alapuolella. Suhteellinen kosteus on verraten korkea läpi vuoden. Talvella ulkolämpötilan laskiessa -20 °C alapuolelle esiintyy kondensiopiikkejä, jolloin pihatossa voi esiintyä sumua. Mahdollista lisälämmitystä tarvitaan -23 °C asteen alapuolella. Verhoseinän toiminta ei vaadi juuri lainkaan energiaa toisin kuin koneellisen ilmanvaihdon puhaltimet. Lisäksi verhoseinä on meluton. Tarkastelun perusteella verhoseinä näyttäisi soveltuvan suomalaiseen ilmastoon kun hyväksytään lievät lämpötilan nollarajan alitukset 3 päivänä sekä yli 85 % suhteellinen kosteus 3 kk vuodessa.