Lypsykarjaa on Suomessa perinteisesti pidetty lämpöeristetyissä tuotantorakennuksissa. Kylmäpihatto lehmien pitoympäristönä nousi tutkimuksen kohteeksi 1990- luvun alkupuolella. Intensiivisestä tutkimus- ja kehitystoiminnasta huolimatta kylmäpihatot eivät saavuttaneet varauksetonta vastaanottoa. Kylmäpihattojen osuus kaikista EU-jäsenyyden aikana tehdyistä navettainvestoinneista on vain 15 %. EU-jäsenyyden myötä rakennusinvestointien taso säilyi varsin hyvänä. Tämä ohjasi maidontuottajia valitsemaan perinteisen lämpöeristetyn tuotantorakennuksen. Viron maidontuotanto on alkanut merkittävä rakenteellinen muutos EU-jäsenyyden jälkeisenä aikana. Virossa keskituotos kasvaa, pienet navetat luopuvat ja tuotanto siirtyy uusiin suuriin kylmäpihatoihin. Viron lypsylehmistä jo kolmannes on 300 - 1200 -paikkaisissa kylmäpihatoissa, joita on jo noin 90 kpl. Käsillä olevassa yhteistutkimuksessa on selvitetty 50 suomalaisen ja 5 virolaisen kylmäpihattotilan rakenteellisia ominaisuuksia, talviolosuhteiden toimivuutta, pihattojen kaasumaisia päästöjä sekä työn kuvaa ja työntekijöiden työtyytyväisyyttä. Lisäksi selvitettiin kylmäpihattorakentamisen kustannuksia. Suomalaisissa kohteissa lypsylehmiä oli yhteensä 1980 kpl, ja pihaton keskikoko oli noin 40 lehmää. Virolaisissa kohteissa lehmiä oli yhteensä 3400 kpl, ja vastaavasti keskikoko oli 680 lehmää. Edellä kuvattujen kohdetilojen lisäksi selvitettiin 142 -paikkaisen suomalaisen pihaton rakentamisen ekotehokkuutta erilaisilla vaihtoehtoisilla runkorakennejärjestelmillä. Selvityksessä käytettiin saksalaista MIPS-menetelmää. Kylmäpihatot ovat lehmien hyvinvoinin ja tuotoksen kannalta hyviä tuotantoympäristöjä. Pihaton kaasuista ammoniakkipäästöt ovat kylmäpihatossa pienempiä lämminpihattoon verrattuna. Toimivuuden kannalta ongelmatilanteet näyttivät tämän tutkimuksen aineistossa syntyvät -15 °C pakkasasteen alapuolella, jolloin lantakäytävät alkoivat merkittävästi jäätyä. Suomalaiset maidontuottajat olivat pääosin tyytyväisiä kylmäpihattoihinsa ja sitoutuneita sen toimintatapaan. Kylmäpihattokonsepti, joka sisältää kylmät eläinhallit ja lämpöeristetyn erillisen lypsykeskuksen, tarjoaa toimivan mallin uusia suuria, yli 300 lehmän tuotantoyksiköitä varten. Rakennukset suunnitellaan vapaaehtoisesti korkeintaan 2000 m2 kokoisiksi yksiköiksi, jotka yhdistetään palamattomilla käytävänivelillä. Näin suuretkin karjakokoyksiköt voidaan toteuttaa paloteknisesti hyväksyttävällä tavalla kustannustehokkaasti. Eläinhallien runkorakenneratkaisuissa puupilaripalkki ja puukehäratkaisut tuottavat ekotehokkaimman lopputuloksen. Talviaikaisen kondenssisuojauksen ja kesäaikaisen säteilylämpösuojauksen vuoksi kattoon suositellaan ohutta, enintään 5 cm paksuista lämpöeristyskerrosta.