Väitöstutkimus: Ongelmatilanteet vierasta kieltä puhuttaessa voivat olla hyväksi kielenoppimiselle
Puhuessaan jotakin muuta kieltä kuin äidinkieltään ihmiset kohtaavat tilanteita, joissa he eivät tiedä tai muista, miten ilmaista asiansa kyseisellä kielellä. Sekä oppijat itse että esimerkiksi kielenopettajat pitävät tällaisia tilanteita usein kielteisinä. Ongelmallisia tilanteita voidaan kuitenkin pitää myös hyödyllisinä, koska ne luovat mahdollisuuksia kielen oppimiseen.
Tämä on yksi filosofian maisteri Katri Karjalaisen johtopäätöksistä kielitieteen alaan kuuluvassa väitöskirjassa, jossa tarkastellaan minkälaisia mahdollisuuksia kielenoppimiseen keskustelu opittavaa kieltä (kohdekieltä) äidinkielenään puhuvan henkilön kanssa tarjoaa.
Tutkimus osoittaa, että vapaamuotoiset keskustelut sisältävät runsaasti tilanteita, joissa on mahdollista keskittyä kieleen ja joissa lähes huomaamattaan oppii jotakin uutta.
FinTandem
Tutkimus koskee FinTandemia, jossa kaksi erikielistä ihmistä tekee yhteistyötä oppiakseen toistensa kieliä. FinTandem-parien osapuolet tapaavat toisiaan säännöllisesti ja vaihtavat kieltä niin, että molemmat saavat puhua vuorotellen kohdekieltään ja äidinkieltään.
Karjalainen seuraa yhden lukuvuoden ajan kahdeksaa suomenkielistä ruotsin kielen oppijaa ja heidän ruotsinkielisiä FinTandem-parejaan.
Useita eri tapoja ja strategioita ratkaista ongelmat ja oppia kieltä
FinTandemissa oppijat päättävät itse, mitä ja miten he haluavat oppia. Tämän vuoksi tutkimus keskittyy tilanteisiin, joissa oppijat jollakin tavoin tuovat esille, että heillä on ongelmia ilmaista itseään ruotsiksi. Tulokset osoittavat, että oppijat käyttävät useita eri tapoja ja strategioita ratkaistakseen ongelmat sekä oppiakseen kieltä. Oppimistilanteita tarkastellaan sekä vuorovaikutuksen että oppimisen näkökulmista. Tämä tuo esille, kuinka oppijat ja heidän parinsa suuntautuvat kielen ja kielenkäytön eri osa-alueisiin, kuten sujuvuuteen tarkkuuteen ja kompleksisuuteen.
– FinTandem-parien keskustelut sisältävät runsaasti mahdollisuuksia kielenoppimiseen. Vaikka osapuolet keskittyvät keskustelun sisältöön, ovat he myös tietoisia kielestä ja kielenoppimisesta, Karjalainen kertoo.
Kohdatessaan ongelmia ilmaista itseään kohdekielellä oppijat ovat tarkkoja siitä, että kielelliset ongelmat ratkaistaan ennen keskustelun jatkumista. Ratkaistuaan kielelliset ongelmat osallistujat palaavat kuitenkin samaan sisällölliseen puheenaiheeseen. Tämä osoittaa, että kielenoppimisen lisäksi myös keskustelujen sisältö on heille tärkeä, mikä erottaa tutkitun keskusteluaineiston keinotekoisista keskusteluharjoituksista, joissa tavoitteena on ainoastaan kielen harjoittelu.
Tilanteissa, joissa oppijalla on vaikeuksia ilmaista itseään kohdekielellä, osapuolet pyrkivät yhteisymmärrykseen ja myös ratkaisemaan, kuinka kyseinen asia sanotaan oikein. Oppijat ovat myös tarkkoja siinä, että he toistavat uudet sanat ja ilmaukset, joita äidinkieliset puhujat heille antavat.
Koska parit saavat itse päättää puheenaiheet omien kiinnostuksenaiheidensa mukaan, tulee keskusteluista helposti pitkiä ja monipuolisia. Tämä johtaa siihen, että keskeinen sanasto toistuu useaan kertaan keskustelun aikana, mikä antaa oppijalle hyvän mahdollisuuden kerrata sitä. Nämä huomiot selittävät osaltaan, miksi monet FinTandemiin osallistujat kokevat kielitaitonsa parantuvan ”ihan vaan puhumalla”.
