Käsitetyö on toteutettu Margaret Archerin aikanaan muotoilemassa ”morfogenesis vs. rakenteistuminen” -asetelmassa, jota seuraten rakenteistumisen ajatus koskettaa sekä Anthony Giddensin että Pierre Bourdieun teoreettista ajattelua. Tämän tutkimustason keskeiset tutkimustulokset esitän Giddensin ja Bourdieun tuotannon syntetisoivana kehittelynä. Argumentoin tällaisen synteesin metateoreettisen mahdollisuuden ja empiirisen hedelmällisyyden puolesta. Jälkimmäinen pätee erityisesti silloin, kun päämääränä on koulutuksen organisoitumisen prosessien kulttuurisen dynamiikan syvempi ymmärtäminen.

Tutkimuksen toisella – koulutuksen empiirishistoriallisen teorian – tasolla rajaan teoreettisen teeman yliopistokoulutuksen avoimuuteen. Sisällökkään koulutuksen teorian kautta rakennan poikkitieteellisen tutkimusnäkökulman avoimuuden ilmiöön siten, että samalla havainnollistan, kuinka Giddensin ja Bourdieun metateoriaa yhdistelevä lähestymistapa voi huomioida koulutuksen refleksiivisyyden teeman. Kolmannella tutkimustasolla yliopistokoulutuksen avoimuuden varsinainen empiirinen tutkimus selventää suomalaisen avoimen yliopiston genesistä. Tämä johtaa avoimuuden teeman rajaamiseen ja kohdennukseen aikuiskoulutuksen organisoitumisen suunnassa. Rakenteistumisen analyysia tuetaan vertailevan tutkimusstrategian mahdollistavan ideaalityyppisen yliopistoaikuiskoulutuksen käsitteen avulla. Historiallisen analyysin tulokset on esitetty kolmen osajulkaisun kautta ja niitä kommentoivassa luvussa, jotka ovat osa tätä teoreettisesti painotettua tutkimusta.