Suomen lakisääteisen työeläkejärjestelmän toimintaa ohjaavat useat erityisperiaatteet, joilla on pyritty turvaamaan vakuutettujen työntekijöiden ja eläkkeensaajien eläke-edut. Tällaisia periaatteita ovat muun muassa työnantajilta perittävien vakuutusmaksujen suuruutta ja työeläkeyhtiön ylijäämän jakamista koskevat turvaavuus- ja kohtuusperiaatteet, jotka on kirjattu työntekijäin eläkelakiin. Työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa puolestaan säädetään työeläkeyhtiön varojen jakamisesta tavallisista osakeyhtiöistä poikkeavasti. Mainitut seikat ovat olleet omiaan herättämään keskustelua siitä, miten omistus- ja valtasuhteet työeläkeyhtiöissä todellisuudessa jakautuvat.



Teoksen tarkoituksena on selvittää, kuuluvatko työeläkeyhtiön varat sille itselleen vai jollekin sen etutahoista. Tähän liittyen kirjassa käydään läpi perustavanlaatuisia omistus- ja yhtiöoikeudellisia normeja ja periaatteita työeläkejärjestelmän näkökulmasta. Samalla muodostetaan selkeä kuva siitä, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia yhtiön osakkeen- tai takuuosuuden omistajille ja toisaalta yhtiöön asiakassuhteessa oleville työnantajille kuuluu. Työeläkeyhtiön varojen jakamista koskevien säännösten soveltamista eläketoiminnassa on analysoitu eri tilanteissa erottamalla toisistaan asiakashyvitysten maksaminen, vakuutuskannan luovutukset ja työnantajan aloitteesta tehtävä vakuutussiirto. Teoksessa on myös käyty läpi työeläkejärjestelmän historiaa varojen jakamista koskevien käytänteiden osalta ja tehty ehdotuksia siitä, miten järjestelmää voitaisiin tulevaisuudessa kehittää.



Kirja on tehty palvelemaan työeläkejärjestelmän parissa toimivia lakimiehiä erityisesti tilanteissa, joissa he joutuvat tekemisiin työeläkeyhtiöiden varojen jakamista koskevien kysymysten kanssa. Samalla teos antaa oman panoksensa toisaalta lakisääteistä eläkejärjestelmää ja toisaalta yleisiä varallisuusoikeuksia koskevalle oikeustieteelliselle tutkimukselle.



Ilmestynyt marraskuussa 2005.