Faust, tarina paholaiselle sielunsa myyneestä tohtori Faustuksesta, kuuluu länsimaisen kulttuurin kivijalkaan. Runomuotoon kirjoittamassaan näytelmässä kirjailija kysyy, mistä Mefistofeles, paholainen, ja Faustus lopulta sopivat ja mitä sopimuksesta seuraa. Näytelmän kolmas keskeinen henkilö on Faustuksen rakastettu Margareta. Faust on sekä ihmissuhdetarina että henkilöidensä kautta koko ihmiskuntaa kuvaava tragedia, jossa on myös koomisia aineksia.

Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832), saksalainen yleisnero, aloitti näytelmän kirjoittamisen jo 1770-luvulla. Ensimmäinen osa, jonka nyt suomeksi julkaistava kirja sisältää, valmistui vuonna 1808 ja kakkososa kirjailijan kuolinvuonna. Teoksessa edetään taivaasta maan päälle noitavuorella pidettäviin vappupirskeisiin – ja lopulta vankityrmään.

Näytelmäkirjailija Lauri Siparin (s. 1945) uusi suomennos avaa nykylukijalle Faustin tiheän runon ja draaman, niin tragedian kuin komedian. Suomennos jatkaa Siparin kääntämien klassikkonäytelmien sarjaa, jossa aiemmin on ilmestynyt Hamlet.