Tutkimuksessa tarkastellaan työehtosopimusten uudentyyppisten palkkausjärjestelmien henkilökohtaista palkanosaa ja sen määritysprosessiin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Henkilökohtaisen palkanosan yleisyyttä ja sille tunnusomaisia piirteitä analysoitiin 161 yleissitovasta työehtosopimuksesta. Samal la jäsennettiin henkilökohtaisen palkanosan vaiheittainen ja tasoittainen määritysprosessi.
Työehtosopimusten palkkausjärjestelmien soveltamista tarkentavien normistojen kuten koulutusaineistojen, soveltamisoppaiden tai mallijärjestelmien keskeinen merkitys havainnollisti työehtosopimusten monimuotoistumista. Työehtosopimusmääräyksiä tulee soveltaa yrityskohtaisesti aikaisempaa enemmän. Henkilökohtainen palkanosa näyttäytyy työnantajan johtamisvälineenä. Samalla nousee esiin kysymys työntekijän vähimmäispalkan käsitteestä ja määräytymistavasta. Yrityskohtaisella arviointijärjestelmällä on keskeinen merkitys henkilökohtaisen palkanosan määrittämisessä. Se kytkee arviointikriteerit kyseiseen yritykseen ja ohjaa eri esimiesten arviointien suorittamista. Arviointijärjestelmä jäsennettiin tutkimuksessa paikalliseksi sovellukseksi ja ryhmänormiksi.

Henkilökohtaisen palkanosan määritysprosessi kytkettiin työoikeuden yleisiin oppeihin analysoimalla sitä säännöstyskeino-oppia ja työsuhdeoppia sekä funktionaalista työnantajuutta hyödyntäen. Samalla tarkennettiin kuvaa palkkausjärjestelmän soveltamisesta työnantajayrityksessä ja eri tasolla toimivien erimiesten päätöksentekoa. OTT, KTM Jari Murto toimii työ- ja sosiaalioikeuden yliopistonlehtorina (ma.) Helsingin yliopistossa.